Auli Salakka – tuoteturvallisuuden takaaja

Kemiran tuoteturvallisuusjohtaja Auli Salakka vastaa siitä, että suomalaiskonsernin tuotteet ovat kaikkialla maailmassa säädösten ja määräysten mukaisia.

Sisko Loikkanen

”Kemia tarjoaa erinomaisen pohjan ponnistaa ja oppia sen rinnalle uutta, vaikkapa bisnestä ja liiketoimintaa.”

Näin viestittää Kemira Oyj:n tuoteturvallisuusjohtaja Auli Salakka naispuolisille kemistikollegoilleen, joilla on kenties kynnys hakeutua yritysten johtotehtäviin.

Kun on jo opiskellut vaativaa luonnontieteellistä alaa, elinkeinoelämässä tarvittava lisätieto on helppo hankkia. Korkeankin tason pestissä pärjää, kunhan vain kiinnostusta ja ahkeruutta riittää.

”Ihminen on usein itse itsensä este. Moni on epävarma ja ajattelee, ettei uskalla. Mutta kannattaa muistaa myös se, että kaikkea ei tarvitse osata heti.”

Orgaanisesta kemiasta tohtoriksi väitellyt Salakka päätyi vastuullisiin paikkoihin jo nuorena. Hänen viimeisin rupeamansa Suomen kemianteollisuuden lippulaivassa Kemirassa on kestänyt pian 13 vuotta. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut vuodesta 2016.

”Kiitän myös esimiehiäni, jotka ovat aina kannustaneet minua eteenpäin”, Salakka hymyilee.

Into syttyi labrassa

Pohjois-Karjalan Nurmeksessa syntynyt ja kasvanut Salakka ei alun perin aikonut kemistiksi vaan luokanopettajaksi. Koulutukseen oli kuitenkin kova tunku, eivätkä toiveikkaan pyrkijän pääsykoepisteet riittäneet.

Nuoren naisen seuraava vaihtoehto oli biokemia.

”Minulle selvisi, että ennen kuin Helsingin yliopistossa pääsisi lukemaan biokemiaa piti opiskella vuoden ajan kemiaa”, Salakka muistelee.

Tie kemian opintoihin avautui suoraan hyvällä ylioppilastodistuksella. Salakan varsinainen innostus syttyi laboratoriotöissä.

”Havahduin, että kemiahan on myös käsillä tekemistä. Kuin leipomista tai ruuanlaittoa, joista olin pitänyt aina.”

Ajatus opettajan ammatista unohtui, ja Salakan maisterintutkinto valmistui vuonna 1993. Biokemia oli tutkinnon sivuaineena.

Lisensiaatintyötä tehdessään hän liittyi yliopiston orgaanisen kemian ja kliinisen kemian yhteiseen tutkimusprojektiin, joka professori Herman Adlercreutzin johdolla selvitti isoflavonoidien aineenvaihduntareittiä elimistössä.

Adlercreutz oli kiinnostunut ravinnon vaikutuksesta syövän syntyyn, ja kasvien sisältämillä isoflavonoideilla ounasteltiin olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen.

”Japanilaiset syövät soijaa ja muuta isoflavonoidipitoista ruokaa, eivätkä he sairasta hormonaalisia syöpiä länsimaalaisten tapaan.”

Isoflavonoidien stereokemiallinen rakenne muistuttaa beetaestradiolihormonin rakennetta, joten ne kykenevät sitoutumaan estradiolin hormonireseptoreihin. Isoflavonoideja sisältää muun muassa apila.

”Australiassa oli havaittu, että apilaa syövien lampaiden lisääntyminen oli heikentynyt, kun isoflavonoidit olivat muuttaneet niiden hormonitoimintaa”, Salakka muistaa.

Hänen tehtäväkseen tuli syntetisoida stereorakenteeltaan erilaisia malliyhdisteitä, jotta isoflavonoidien metaboliareitti saataisiin ratkaistua.

”Virtsasta sitten löytyi kuin löytyikin näitä samoja aineita.”

Salakka jatkoi aiheeseen syventymistä myös väitöstutkimuksessaan, jota ohjasi professori Kristiina Wähälä.

Työ opetti tekijäänsä

Urakäänne tapahtui vuonna 1998, jolloin Salakka siirtyi akateemisesta maailmasta Kemira Fine Chemicals Oy:n palvelukseen Kokkolaan. Elämä oli jonkin aikaa varsin hektistä.

”Haastava työ, väitöskirja vielä kesken ja kotona alle kaksivuotias lapsi, jota tosin mieheni hoiti paljon.”

Lisäksi opeteltavaksi tuli paljon uutta.

Salakka toimi Kokkolassa erilaisten farmaseuttisten välituotteiden ja kasvinsuojeluaineiden tuotannosta vastaavana kemistinä. Kun hän oli tutkijana tottunut valmistamaan aineita vain pieniä määriä, nyt piti miettiä skaalaus ylöspäin ja selvittää, kuinka ne syntyvät suuressa mittakaavassa.

”Siirryin sadasta millilitrasta 12 kuutiometrin reaktoriin. Se oli iso hyppy. Oli laskettava ainetaseet, sivuvirrat, saannot ja läpimenoajat, ja valmiustilassa piti olla 24/7”, Salakka kuvailee.

Yksin hän ei toki joutunut ongelmia ratkomaan. Yrityksessä oli 60–70 pätevää prosessiosaajaa, joukossa tuotantoon perehtyneitä insinöörejä.

”Minulle se oli työssä oppimista, mutta onneksi oli loistavat kollegat. Lisäksi sain tukea Kemiran Espoon tutkimuskeskuksesta.”

Vastuu painoi silti harteilla. Virheisiin ei ollut varaa.

”Kyse oli merkittävästä taloudellisesta panoksesta. Aina piti myös ottaa huomioon sekä henkilöstön että laitoksen turvallisuus.”

Vuonna 2005 Kemira myi hienokemikaalibisneksensä pääomasijoittajalle, ja Salakka nimitettiin uuden KemFine Oy:n liiketoiminnan kehittämispäälliköksi. Työnkuva muuttui kaupallisemmaksi.

”Kävin neuvotteluja asiakkaiden kanssa, tein heille tarjouksia, laskin tuotantokustannuksia ja ainemääriä, jotka pystyisimme valmistamaan kuukaudessa.”

Vuonna 2010 Salakka palasi KemFinestä takaisin Kemiraan Espoon tutkimuskeskuksen ChemSolutions-yksikön tutkimuspäälliköksi, jonka kontolla olivat orgaaniset hapot ja niiden suolat.

Seuraavaksi vuorossa oli nelivuotinen pesti konsernin Analytiikka ja kemia -klusterin tutkimus- ja kehityspäällikkönä.

”Koko ajan hereillä”

Nykyisessä työssään tuoteturvallisuusjohtajana Auli Salakka vastaa Kemiran kemikaalien turvallisuudesta maailmanlaajuisesti. Tuotteista pyritään tekemään entistä haitattomampia ihmiselle ja ympäristölle.

Yhtiön valmisteiden kirjo on laaja, ja tuotteiden on oltava lainmukaisia jokaisessa maassa, joissa niitä valmistetaan tai joihin niitä maahantuodaan. Säädökset ja määräykset uudistuvat kuitenkin tiuhaan tahtiin.

”Täytyy olla koko ajan hereillä ja perillä siitä, mitä missäkin tapahtuu. Pitää ennakoida tulevatkin muutokset ja niiden vaikutukset”, Salakka kuvailee.

”Merkittäviä muutoksia tuo mukanaan EU:n uusi kemikaalistrategia. Parhaillaan mietimme, miten säilytämme kilpailukykymme ja kuinka käytämme tutkimusresurssit niin, että voimme valmistaa oikeanlaisia korvaavia tuotteita markkinoilta mahdollisesti poistuvien tilalle.”

Vapaa-ajallaan Salakka rentoutuu mieluiten liikkumalla. Hän käy kuntosalilla pari, kolme kertaa viikossa ja talvisin hiihtää ja laskettelee.

Lenkeille hänet vievät ympäri vuoden kaksi ”eläkeläistä”, Erik ja Linus. Isä ja poika ovat tanskalais-ruotsalaisia pihakoiria, molemmat muotovalioita. Niiden kanssa Salakka on harrastanut myös agilityä. Kilpailuissa koira ja sen ohjaaja etenevät esteradalla rinta rinnan.

”Parasta lajissa on, että työaivot saa laittaa narikkaan. Tosin myös agilityssä pitää keskittyä ja hallita sekä omat ajatuksensa että koordinaatio koiran kanssa. Siinä kehittyy jatkuvasti niin ohjaaja kuin koira.”

Salakan harrastuksiin kuuluu myös lukeminen. Iltaisin on mukava rauhoittua kirja kädessä kohti yöpuuta.

”Minulla on aina kirja yöpöydällä. Suosikkejani ovat pohjoismaiset dekkarit, joita lainaan ahkerasti kirjastosta.”

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran numerossa 5/2022 osana Kemia-lehden sarjaa Suomalaiset naiset ja kemia.

(Kuva Kemira) Tuoteturvallisuusjohtajan on seurattava jatkuvasti eri maiden kemikaalilainsäädännön kehitystä. ”Pitää ennakoida tulevatkin muutokset ja niiden vaikutukset”, Auli Salakka kuvailee.

Auli Salakka

  • Syntynyt Nurmeksessa vuonna 1969.
  • Ylioppilas 1988, Nurmeksen lukio.
  • FK 1993, FL 1996, FT 2001 (orgaaninen kemia), Helsingin yliopisto.
  • Helsingin yliopisto, väitöskirjatutkija 1993–1998.
  • Tutkimuskemisti, Kemira Fine Chemicals Oy 1998–2005.
  • Liiketoiminnan kehityspäällikkö, KemFine Oy 2005–2010.
  • Tutkimuspäällikkö, ChemSolutions, Kemira Oyj 2010–2012.
  • Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Analytiikka ja kemia -klusteri, Kemira Oyj 2012–2016.
  • Tuoteturvallisuusjohtaja, Kemira Oyj 2016–.
  • Pohjanmaan kemistit ry:n sihteeri 2002–2003.
  • Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen jäsen 2021–.
  • Harrastuksia liikunta, koirat ja lukeminen.
  • Perheeseen kuuluu aviomies ja tytär.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia