Betoniyhtiö Ruduksen Lohjan tehtaan lämpölaitoksen energianlähteenä on nyt maakaasun sijaan puuhake, samoin Lujabetonin Taavetin tehtaan. Muutos on yksi askel betoniteollisuuden matkalla kohti hiilineutraaliutta.

Fossiilisesta kaasusta luopuminen liittyy Ruduksen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite on vuodessa 2035, jolloin koko arvoketjun päästöjen on määrä puolittua vuoden 2019 tasosta. Tähän mennessä pudotusta on saatu aikaan 13 prosentin verran.

Lisävauhtia tuontikaasusta irtautumiselle antoi kaasun viimevuotinen raju hinnannousu ja epävarmuus sen saatavuudesta.

Lohjan betonituotetehdas on yksi Ruduksen suurimpia. Lämpöä kuluu sekä tuotantotilojen lämmittämiseen että tuotteiden valmistusprosessiin.

Uuden bioenergialaitoksen Lohjalle toimitti kotimainen Winno Energia. Laitoksen polttoaineen eli puuhakkeen tuottaa Nummen Perusenergia Oy yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Haketta tarvitaan syksystä kevääseen.

”Kesäisin lämmityksen tarve pienenee niin paljon, että hakelämmityksen sijaan käytössämme on kuusi ilma-vesilämpöpumppua”, kertoo yksikön päällikkö Jarmo Jaakkola Ruduksesta.

Uusiutuvan polttoaineen ansiosta Lohjan tehtaan suorat hiilidioksidipäästöt alenevat yhtiön mukaan jopa 75 prosenttia.

Polttoaineena käytöstä poistetut valumuotit

Lujabetonin Taavetin betonielementtitehtaan uusi hakevoimala hyödyntää ylijäämäpuuta, jota syntyy tehtaan ja muutaman muun yksikön loppuun käytetyistä valumuoteista.

Maaliskuussa käynnistynyt voimala tuottaa energiaa sekä kiinteistön lämmittämiseen että tehtaan tuotantoa varten. Voimala pyörii nyt noin 20 prosentin teholla. Talven pakkasia varten lämmityskapasiteettia on siis runsaasti reservissä.

Taavetin voimalakokonaisuus valmistuu kokonaisuudessaan kesällä, kun ylijäämäbetonimoduuleista rakennettava hakevarastokin on paikoillaan.

”Betonitehtaan oma hakevoimala on yksi vihreän siirtymän askelista, joiden avulla tavoittelemme tuotannollista hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä”, sanoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Välietappeja ovat vuosi 2030, johon mennessä yhtiön energiakäytön hiilidioksidipäästöjen on määrä puolittua ja tuotteiden hiilijalanjälki kutistua 20 prosenttia, sekä vuosi 2035, jolloin raaka-aineiden hiilipäästöjen tulisi olla enää puolet vuoden 2019 verrokkitasosta.

Taavetin voimalan myötä Lujabetoni on nyt päässyt eroon maakaasusta. Parhaillaan yhtiö selvittää hakevoimaloiden rakentamista muillekin tehtailleen, joita on yhteensä kahdeksan.

”Keskitämme tutkinnan niille tehdaspaikkakunnillemme, missä kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat korkeat.”

Sertifikaatit kertovat muutoksesta

Rudus haluaa oman hiilijalanjälkensä pienentämisen ohessa myös kasvattaa asiakkaidensa hiilikädenjälkeä ja kehittää kierrätysliiketoimintaa. Yhtiöllä on oma lumo-ohjelma, joka tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastonmuutoksen hidastamista.

Lisäksi yritys on mukana kansainvälisessä Science Based Targets -ohjelmassa, jonka myötä se on sitoutunut luontovaikutusten arviontiin ja luontotavoitteiden asettamiseen koko arvoketjussa. Yhtiön uusiin tuotteisiin kuuluu erittäin vähähiilinen cevo-betoni.

”Tehdyn työn tulokset näkyvät myös meille myönnetyssä kansainvälisen betonialan CSC-vastuullisuussertifikaatissa. Rudus on ensimmäinen Suomessa, jolle nämä sertifikaatit myönnettiin”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Vasama.

Lujabetonin Helsingin tehdas on puolestaan ensimmäinen, jolle Kiwa Inspecta Sertifiointi on myöntänyt vähähiilisen betonin valmistuksen sertifikaatin.

BY-vähähiilisyysluokitus on vapaaehtoinen kansallinen menetelmä betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisiä betonilaatuja.

”Betoniyhdistyksen vähähiilisertifikaatti on käytännössä paras menetelmä selkeyttämään alan toimintatapoja”, uskoo Lujabetonin kehityspäällikkö Tuomo Kovanen.

Betonin hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa sen tärkeimmän raaka-aineen sementin valmistuksesta. Sementtiteollisuus tuottaa noin seitsemän prosenttia koko maailman ja 1,9 prosenttia Suomen hiilipäästöistä. Myös sementtiä valmistava teollisuus etsii aktiivisesti keinoja päästöjensä pienentämiseen.

Päivi Ikonen

(Kuva Rudus) Yksikön päällikkö Jarmo Jaakkola ja laatupäällikkö Tero Niklander Ruduksesta ovat tyytyväisiä Lohjan betonituotetehtaan uuteen, täysin automatisoituun biolämpölaitokseen, jonka toimintaa voidaan valvoa ja säätää etäyhteydellä.

Lue myös:

Hiilidioksidi kivettyy betoniin – Carbonaide kaupallistaa VTT:n palkitun teknologian

Hiilinegatiivista betonia – VTT:n innovaatiolle kansainvälinen palkinto

Sementtikemian edistysaskel vie kohti hiilineutraalia betonia

Suomalaiskoulu syntyy hiilineutraalista betonista

Betonin hiilijalanjälki kutistuu

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.