Uusi tutkimushanke pohjautuu ligniinin eri jakeiden tarkkaan analysointiin, jonka avulla ne saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Åbo Akademin vetämässä hankkeessa kartoitetaan eri biojalostamoista peräisin olevaa ligniiniä.
”Keskitymme selvittämään, mistä ligniineistä voimme saada arvokkaita jakeita, joita puolestaan voidaan käyttää korkealaatuisten tuotteiden alustamolekyyleinä”, kertoo hanketta johtava Henrik Grénman.
”Näemme myös, miten jäljelle jääviä jakeita voidaan parhaiten käyttää muihin tarkoituksiin.”
Grénman työskentelee Åbo Akademin teknisen kemian ja reaktiotekniikan laboratorion kemiallisten prosessien intensifioinnin professorina.
Lisää arvoa puulle ja uusiutuva vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille
Ligniini on puun ainesosa, joka muodostaa noin neljäsosan puun koostumuksesta.
Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä ligniinistä poltetaan nykyään suurin osa energiaksi, jolloin sen sisältämät arvokkaat aromaattiset molekyylit menevät hukkaan.
Monilla teollisuudenaloilla käytettävät aromaattiset yhdisteet ovat enimmäkseen fossiilisia, joten tutkimushanke voi tarjota niille uusiutuvan vaihtoehdon.
Pohjana perusteellinen analyysi
Tutkimuksen kohteena olevat ligniinit jaetaan fraktioihin, jotka analysoidaan perusteellisesti, jotta niiden ominaisuuksista saadaan tarkka kuva.
Sen jälkeen valitut jakeet depolymeroidaan osittain katalyyttisesti pienemmiksi rakenteiksi.
Niiden kartoituksen jälkeen arvioidaan, mitkä jakeet soveltuvat millaisiin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi polymeerien ja liimojen valmistukseen.
Tarvittaessa jakeita voidaan myös muokata edelleen ominaisuuksien parantamiseksi.
Kotimaisia ja kansainvälisiä kumppaneita
Tailored polyphenols and polyols from fractionation and depolymerization of biorefinery lignins -nimisen hankkeen tutkimuskumppanit ovat Tukholman yliopisto, itävaltalainen Boku-yliopisto ja belgialainen Vito-instituutti.
Åbo Akademista hankkeessa ovat mukana myös professori Patrik Eklund molekyylitieteen ja -tekniikan laboratoriosta ja professori Chunlin Xu luonnonmateriaalitekniikan laboratoriosta.
Projektin yrityskumppanit ovat Mirka, Valmet, CH-Bioforce, UPM Kymmene, MetGen ja Boreal Bioproducts, jotka yhdessä Business Finlandin kanssa rahoittavat 1,3 miljoonan euron hanketta.
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
