Eurooppa taklaa muovihaasteita eri keinoin – kärjessä Suomi ja Hollanti

Euroopan maissa pyritään rakentamaan muovien kiertotaloutta ja ehkäisemään muovin haitallisia vaikutuksia monin tavoin.

Toiminnan suunnitelmallisuudessa ja reagointinopeudessa on kuitenkin valtioiden välisiä eroavaisuuksia. Myönteisinä esimerkkeinä nousevat esiin Alankomaat ja Suomi.

Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreesta selvityksestä.

Selvityksen mukaan muovikiertotaloutta edistetään pääasiassa sääntelyn sekä markkinapohjaisten ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta. Lisäksi hyödynnetään tiedottamista, vapaaehtoisia sopimuksia ja erilaisia tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä.

Muovisuunnitelmista puuttuvat kuitenkin usein tiedot niiden toteutusaikatauluista. Lisäksi vaikutusten seurantatietoa on harvoin saatavilla.

Suomen muovitiekarttaa ehditty jo päivittää

Alankomaiden strategia erottuu edukseen sillä, että se esittelee poikkeuksellisen tarkasti toimenpiteille asetetut budjetit ja toteutusaikataulut.

Suomessa muovien kiertotaloutta edistää kansallisesti ympäristöministeriön koordinoima Muovitiekartta, joka julkaistiin alun perin vuonna 2018 ja päivitettiin alkuvuonna 2022.

Päivityksessä otettiin huomioon väliarviointi ja toimeenpanoa tukeneiden tutkimushankkeiden tulokset. Muovitiekarttaan lisättiin myös aikataulut, joiden avulla Suomessa tavoitellaan muovien kiertotaloutta vuoteen 2030 mennessä.

Vastaavia strategioita sekä yksittäisiä toimenpiteitä on tehty myös muissa Euroopan maissa. Hollanti julkaisi kansallisen toimintasuunnitelmansa samana vuonna kuin Suomi.

Myös Tanska julkisti oman suunnitelmansa vuonna 2018. Ruotsissa suunnitelman laadinta on vielä käynnissä.

Roskaamisen ehkäisyyn globaali sopimus

Iso ongelma on muoviroskan päätyminen ympäristöön. Historiallinen askel muovisaasteen hillitsemiseksi otettiin keväällä 2022, kun YK:n ympäristökokouksessa tehtiin päätös maailmanlaajuisen muoviroskasopimuksen laatimisesta.

Sopimuksesta suunnitellaan laillisesti sitovaa ja koko muovin elinkaaren kattavaa. YK:n jäsenmaana Suomi on mukana neuvotteluissa.

Yksi tärkeä kansainvälisen yhteistyön muoto on myös tiedon jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen, jota Syken tuore selvityskin edistää.

”Muovien kiertotalous on erittäin ajankohtainen aihe ja tilannekuva kehittyy koko ajan. Siksi kehotamme myös etsimään uusinta tietoa toimenpiteistä”, sanoo Syken tutkija Milja Räisänen.

Biomerkinnät aiheuttavat sekaannusta

Selvityksessä löytyi eroja myös maiden suhtautumisessa biopohjaisiin ja biohajoaviin muoveihin. Samoin muovista käytävässä keskustelussa biopohjaisuus sekoitetaan usein biohajoavuuteen.

Biopohjaiset muovit tehdään uusiutuvista raaka-aineista, mutta ne eivät välttämättä ole biohajoavia. Toisaalta perinteiset öljypohjaiset muovitkin voivat olla biohajoavia.

Monet biohajoavat muovit eivät kuitenkaan hajoa ympäristössä, vaan ne on suunniteltu hajoamaan laitosmaisessa kompostoinnissa.

Tuotteen tai pakkauksen merkintä ”biohajoava” saattaa kannustaa roskaamiseen. Tätä ehkäistäkseen esimerkiksi Ranska on ottanut tiukan linjan: sekä merkinnät ”biohajoava” että ”ympäristöystävällinen” ovat kiellettyjä muovipakkauksissa ja -tuotteissa.

Lue myös:

Muovien kiertotalouteen syntymässä 19 miljoonan euron jättihanke

Biohajoava muovi voi hajota huonosti meressä

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia