Puheen tuottamista ja laulamista tukevat aivoissa samat radastot – toisin kuin tähän asti on oletettu. Uuden tutkimuksen havainnot voivat auttaa kehittämään entistä parempia kuntoutusmenetelmiä afasiapotilaille.
Aivojen puheverkosto sijaitsee valtaosin vasemmassa aivopuoliskossa, kun taas laulamisen on tiedetty liittyvän molempien aivopuoliskojen rakenteisiin.
Vasemmalla aivopuoliskolla on kuitenkin luultua suurempi merkitys myös laulamisen kannalta, paljastaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Tutkijat havaitsivat yllätyksekseen, ettei kyky tuottaa sanoja laulamalla ollutkaan yhteydessä oikean aivopuoliskon rakenteisiin vaan vasemman puoliskon kieliverkostoon.
”Yli 50 vuotta vallinneen käsityksen mukaan laulukyvyn mahdollinen säilyminen afasiassa perustuu siihen, että oikea aivopuolisko tarjoaa ikään kuin kiertoreitin laulettujen sanojen ilmaisuun”, taustoittaa väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi.
Teoria on toiminut pohjana myös laulupohjaisten kuntoutusmuotojen kehittämiselle potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriöstä johtuva afasia eli puheen tuottamisen vaikeus.
Helsinkiläistutkimuksen tulokset on julkaistu Communications Biology -lehdessä.
Myös eroavia hermoyhteyksiä
Vaikka puheen tuottaminen ja laulaminen linkittyvät kumpikin keskeisesti aivojen kieliverkostoon, ne hajautuvat sen alla osittain eri radastoihin.
Laulettujen sanojen tuotto liittyy tutkimuksen mukaan niin sanottuun ventraaliseen radastoon.
Sen sijaan afasiapotilaiden sujuva puhe oli yhteydessä paitsi ventraaliseen myös dorsaaliseen radastoon sekä kokonaan kieliverkoston ulkopuolisiin radastoihin.
”Tämä verkoston laajuus osoittaa, kuinka monimutkaisesta toiminnosta keskustelutasoisessa puheessa on kyse”, Pitkäniemi sanoo.
”Havainto selittää nyt myös sen, miksi kyky tuottaa tutun laulun sanoja säilyy vain osalla sairastuneista.”
Oikean aivopuoliskon rakenteet, joita on pidetty laulamisen kannalta keskeisinä, ovat Pitkäniemen mukaan todennäköisesti tärkeämmässä roolissa laulamisen muiden osatekijöiden, kuten melodian ja rytmin tuoton kannalta.
Kohti yksilöllisempää kuntoutusta
Tutkijat aikovat seuraavaksi selvittää, mitkä aivojen verkostot ovat yhteydessä uusien laulujen oppimiseen tai melodian ja rytmin tuottamiseen.
Tavoitteena on löytää lauluun perustuvia menetelmiä, joita voitaisiin hyödyntää afasiakuntoutuksessa entistä yksilöllisemmin ja tehokkaammin.
”Nyt julkaistun tutkimuksen löydökset voivat jo auttaa määrittelemään biologisia merkkejä, joista voisi olla hyötyä esimerkiksi, kun arvioidaan hoidon tai kuntoutuksen vaikuttavuutta.”
(Kuva Mostphotos) Musiikin ja kielen välinen suhde on kiinnostanut tutkijoita jo vuosisatoja. Uusi havainto voi auttaa etenkin afasiapotilaita.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.