Timo Leskinen aloitti Helsingin yliopiston kemian kiertotalouden apulaisprofessorina toukokuussa 2023. Uuden professuurin perustamista tukivat merkittävin lahjoituksin Neste, UPM ja Borealis Polymers.
Timo Leskinen opiskeli kemiaa Helsingin yliopistossa ja teki gradun orgaanisesta kemiasta professori Ilkka Kilpeläisen ohjauksessa.
Sitten ura jatkui muualla. Leskinen lähti jatko-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin Pohjois-Carolinan osavaltion yliopistoon, jossa hän jatkoi metsäbiomateriaalien ja puun esikäsittelyn tutkimusta.
Palattuaan Suomeen Leskinen työskenteli pari vuotta Aalto-yliopiston tutkijatohtorina ligniinitutkimuksen parissa ja siirtyi sen jälkeen energiayhtiö St1:n palvelukseen.
”Työnkuvaani kuului niin sahanpuruun perustuvaa bioetanolin valmistusta kuin tästä prosessista saatujen biotuotteiden kaupallistamistyötä”, Leskinen kertoo.
”Lähes kuuden vuoden aikana St1:llä oppi yhtä ja toista nykyisen energiakentän ja kiertotalouteen perustuvien arvoketjujen toiminnasta.”
Vihreän kemian opetustarjonta laajenee
Leskisen mukaan yhteistyö muiden professorien kanssa on lähtenyt mukavasti käyntiin. Prioriteettina on nyt tutkimusryhmän perustaminen ja motivoituneiden jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden löytäminen tutkimusryhmään.
Vihreä kemia, green chemistry, on jo pitkään ollut Helsingin yliopiston kemian osaston tutkimuskohteena ja myös osana opetusta. Ensi vuoden koulutuksen suunnittelu on jo käynnistynyt.
”Tulossa on kahden opintopisteen kurssi, joka on kemisteille suunnattu jatko-osa kaikille yliopistolaisille tarjottavaan kestävyyskurssiin”, Leskinen kertoo.
”Kurssin rakentamisessa on mukana kesätyöntekijä, joka tuo mukaan tärkeän opiskelijan näkökulman.”
Tutkimus parantaa kiertotalouden menetelmiä
Kiertotaloudelle on asetettu paljon odotuksia, sillä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen kaivataan käytännön keinoja.
Kemian tutkimuksen kautta kiertotaloudessa hyödynnettäviä menetelmiä voidaan parantaa. Näin syntyy uusia innovaatioita, joita voidaan soveltaa teollisuudessa.
Monia teollisuuden ja jätehuollon jakeita voitaisiin käyttää hyödyksi kestävämmin. Siihen suuntaan ohjaa myös lainsäädäntö.
Hyödyntämättömät mahdollisuudet käyttöön
Puunjalostusteollisuuden sivuvirroissa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Reilu neljännes puusta on ligniiniä, mutta siitä otetaan selluteollisuuden kokonaisvirrasta talteen vain pari prosenttia.
”Ligniiniä voidaan käyttää puurakentamisessa liimoissa, käsittelyaineissa ja komposiiteissa sekä asfaltin sideaineena tai grafiitin korvaajana akuissa, mutta suurin osa siitä menee nykyisin poltettavaksi”, Leskinen harmittelee.
Leskinen muistuttaa, että on tärkeää tarkastella myös prosessin energiankulutusta ja taloudellisuutta, kun tähdätään kestävään kehitykseen.
Näitäkin osa-alueita voidaan parantaa prosessien kemian syvällisellä ymmärryksellä ja noudattamalla vihreän kemian periaatteita yhdessä insinööriosaamisen kanssa.
Riitta-Leena Inki
(Kuva Riitta-Leena Inki) Tuoreen apulaisprofessorin Timo Leskisen erikoisalaa on metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen, josta hänellä on kokemusta myös yritysmaailmassa.
Aiheesta aiemmin:
Helsingin yliopistoon kemian kiertotalouden professuuri
