Ihmisen solut voidaan nyt ohjelmoida monikykyisiksi kantasoluiksi entistä luotettavammin, tarkemmin ja nopeammin, kiitos Helsingin yliopistossa tehdyn keksinnön.
Uuden, optimoidun CRISPR-a-menetelmän avulla solujen uudelleenohjelmoinnin hallinta on huomattavasti aiempaa helpompaa.
Helsinkiläistutkijat keksivät CRISPR-aktivaattori (CRISPR-a) -nimisen geenieditointimenetelmän jo muutama vuosi sitten.
CRISPR-a:n avulla aikuiset ihosolut voitiin palauttaa iPS-soluiksi eli monikykyisiksi kantasoluiksi.
Menetelmästä tekee poikkeuksellisen se, että prosessi voidaan toteuttaa solujen omia geenejä aktivoimalla ilman, että solun genomia muutetaan. Tuloksena saadaan kantasoluja, jotka muistuttavat hyvin läheisesti varhaisia alkion soluja.
Vähentää poikkeavien solujen syntyä
CRISPR-a:n ensimmäisessä versiossa uudelleenohjelmointi johti kuitenkin myös vaihtoehtoisten solutyyppien ja poikkeavien iPS-solujen syntymiseen.
Nyt kehitetty uusi, paranneltu menetelmä vähentää solujen heterogeenisuutta.
”Optimoidulla menetelmällä lähes kaikki uudelleenohjelmoidut solut edustivat korkealaatuisia iPS-soluja”, kertoo tutkija Ras Trokovic.
Menetelmä mahdollistaa monikykyisten kantasolujen tuottamisen myös entistä suuremmalla kapasiteetilla.
Yliopisto on jättänyt Stem Sell Reports -lehdessä julkaistusta menetelmästä patenttihakemuksen.
Monia käytännön sovelluksia
Uuden menetelmän ansiosta korkealaatuisia iPS-soluja päästään hyödyntämään entistä tehokkaammin biolääketieteen tarkoituksiin, tutkijat uskovat.
Heidän mukaansa iPS-solut ovat korvaamaton työkalu esimerkiksi neurodegeneratiivisten sairauksien, diabeteksen ja erilaisten silmäsairauksien mallintamisessa ja hoitojen kehittämisessä.
(Kuva Ras Trokovic) Korkealaatuisista iPS-soluista voi kehittyä kehomme kaikkia solu- ja kudostyyppejä. Monikykyiset kantasolut ovat siksi vieneet biolääketieteellistä tutkimusta voimakkaasti eteenpäin.
