Hyvä fyysinen kunto lapsena voi tuottaa enemmän harmaita aivosoluja nuorena

Fyysinen kunto on yhteydessä lasten ja nuorten pikkuaivojen kokoon, kertoo Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus.

Mitä ketterämpi, nopeampi ja voimakkaampi nuori ihminen on ollut lapsesta saakka, sitä enemmän hänellä on harmaata ainetta pikkuaivojensa Crus I -lohkossa, tutkimus paljastaa.

Crus I -lohko liittyy tiedonkäsittelyyn ja erityisesti työmuistiin.

Oppimisen kannalta tärkeät pikkuaivot kasvavat huomattavasti nuoruudessa. Pikkuaivojen ja fyysisen kunnon välisistä yhteyksistä nuorilla on kuitenkin hyvin vähän tutkimusta.

Tuoreet suomalaistulokset julkaisi Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sport.

Neljä fysiikkatestiä ja magneettikuvaus

FitBrain-tutkimukseen kutsuttiin 40 osallistujaa Lasten liikunta ja ravitsemus (Panic) -tutkimuksen 8-vuotisseurannasta.

Mukana oli 22 nuorta naista ja 18 miestä, joiden keski-ikä oli 17,9 vuotta.

Tutkittavien kestävyyskuntoa mitattiin suoralla maksimaalisella polkupyöräergometritestillä ja lihasvoimaa vauhdittomalla pituushypyllä.

Heidän nopeutensa ja ketteryytensä selvitettiin 10 x 5 metrin sukkulajuoksulla ja yläraajojen koordinaatio box and block -testillä.

Osallistujien yleinen neuromuskulaarinen toimintakyky määritettiin laskemalla neljästä testistä yhteispistemäärä.

Pikkuaivojen harmaan aineen ja lohkojen kokonaistilavuus mitattiin magneettikuvauksella.

Kestävyyskunnon osalta ristiriitaisia tuloksia

Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan olleet yksiselitteiset.

Niillä nuorilla, joilla oli muita parempi kestävyyskunto, pikkuaivojen harmaan aineen kokonaistilavuus osoittautuikin pienemmäksi.

Lisäksi lapsuudesta alkaen parempaan neuromuskulaarisen toimintakykyyn liittyi nuorilla miehillä pienempi harmaan aineen tilavuus Crus II -lohkossa.

Myös Crus II -lohko osallistuu tiedonkäsittelyyn.

”Tutkimuksemme korostaa liikunnan merkitystä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä fyysinen kunto näyttäisi olevan yhteydessä nuorten tiedonkäsittelyyn ja oppimiseen liittyvään pikkuaivojen kokoon”, sanoo väitöskirjatutkija Petri Jalanko Jyväskylän yliopistosta.

Koska havainnot olivat kuitenkin osin ristiriitaisia, tarpeen ovat vielä jatkotutkimukset.

”Tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden, sukupuolten välisten erojen ja laajemman ymmärryksen saamiseksi”, Jalanko toteaa.

(Kuva Jyväskylän yliopisto) Hyvän fyysisen kunnon ylläpitäminen lapsuudesta lähtien on kannattavaa monestakin syystä.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

 

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia