PITKÄN AJAN maailma oli vakaalla polulla ympäristötietoisuuden lisääntymisessä. Melkein maasta riippumatta ympäristöasiat, tasa-arvo ja tiedolla johtaminen edistyivät.
Viime vuosien tapahtumat – kuten Kiinan ja USA:n kauppasota, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, populistien nousu Euroopassa ja viimeisimpänä Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa – muodostavat kuitenkin epäjatkuvuuskohdan tälle kehitykselle.
Tämän seurauksena monet valtiot ja suuryritykset ovat perumassa lupauksiaan hiilineutraaliudesta, ympäristöön panostamisesta tai tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämisestä.
On helppo hypätä muuttuvan trendin kelkkaan miettimättä, mikä olisi järkevä pelikirja pitkällä tähtäimellä.
Tällä hetkellä ihmisiä näyttäisi puhuttelevan enemmän narratiivi itsenäisemmistä kansallisvaltioista, maahanmuuton hillitsemisestä ja vahvasta taloudesta.
Hyvänä esimerkkinä rohkeasta vastavirtaan uivasta toiminnasta voisi nostaa miljardööri Michael Bloombergin, joka päätti sijoittaa merkittävän summan rahaa paikkaamaan Yhdysvaltojen poisjääntiä Pariisin ilmastosopimuksesta.
Joillekin miljardöörit ovat punainen vaate, mutta tässä tapauksessa rahoitus tuli varmasti tarpeeseen.
KUN KATSOTAAN tosiasioita, vihreä siirtymä ja DEI (Diversity, Equity, Inclusion) eivät ole pelkästään ”vihervasemmiston agendaa” vaan todellisia kilpailukykytekijöitä.
Uusiutuva energia on jo nyt halvin tapa tuottaa energiaa oikeastaan kaikkialla maailmassa ja kustannukset laskevat koko ajan. Tästä kelkasta pois hyppääminen ei siis ole taloudellisesti järkevää.
Vaikka olisi kuinka denialisti ilmastonmuutoksen suhteen, pelkästään jo taloussyistä kannattaisi panostaa uusiutuviin energiamuotoihin.
Materiaalien kierto taas on ympäristön lisäksi tärkeää geopoliittisesta näkökulmasta – kuvittelisi, että Euroopalla (ja Yhdysvalloilla) olisi suuri intressi varmistaa, että meidän käsiin saamamme arvokkaat materiaalit kiertäisivät tehokkaasti huoltovarmuuden takaamiseksi.
Sama koskee DEI:tä – tutkimusten mukaan monimuotoiset ja -kulttuuriset tiimit suoriutuvat paremmin kuin yksipuolisemmat työyhteisöt. Syykin tähän on verrattain yksinkertainen: luovuus lisääntyy, kun asioita tarkastellaan erilaisista näkökulmista.
Eli jälleen kerran, ihan jo kaupallisista syistä tähän kannattaa panostaa.
KOSKA IHMISIIN tuntuvat tällä hetkellä vetoavan enemmän talouskysymykset ja kansallisvaltioiden omat intressit, ilmastonmuutoksen ehkäisyn narratiivia pitäisi ehkä muuttaa siten, että se saisi laajempaa kannatusta.
Esimerkiksi viesti voisi olla, että ympäristöasioita ei tehdä vihreän siirtymän vuoksi vaan varmistaaksemme kilpailukykymme.
Tämä voi kuulostaa rajultakin ajatukselta, mutta tässä kohtaa idealismiin ei ole varaa – ei ole mitään merkitystä minkä takia ympäristöteot tehdään – kunhan ne tehdään.
Koska vihreä narratiivi ei tällä hetkellä oikein pure, kannattaisiko viestinnän kulmaa vaihtaa?
HYVÄN ESIMERKIN ideologian sivuuttamisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esittää myös Leo Stranius, joka tuoreessa kirjassaan 1,5 astetta parempi arki kannustaa ihmisiä muuttamaan asioita arjessa ilmastoystävällisemmäksi – muttei vain ilmaston vaan myös oman hyvinvoinnin edistämisen ja taloudellisten säästöjen vuoksi.
Esimerkiksi pyöräily autoilun sijaan vähentää päästöjä, mutta se säästää autoiluun verrattuna myös kustannuksia ja edistää pyöräilijän terveyttä.
Narratiivin muutosta vastaan voisi helposti argumentoida, että ”kyllähän ihmisten pitää ymmärtää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat eksistentiaaliset haasteet ja sen aiheuttamat valtavat kustannukset”.
Tosin tällä hetkellä ei näytä siltä, että tämä ymmärrys olisi varsinaisesti kasvussa yksilökeskeisyyttä korostavassa ilmapiirissä. Tärkeintä olisikin jatkaa oikeiden toimien tekemistä riippumatta syistä.
Joskus se vaatii tasavallan presidenttimmekin lanseeraamaa arvopohjaista realismia – tulokset ovat tärkeämpiä kuin ideologia.
Kalle Saarimaa
Kirjoittaja on kiertotalousasiantuntija, ympäristöyhtiö NG Nordicin operatiivinen johtaja sekä Tanan ja Foamit Groupin hallitusten jäsen. Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Uusiouutisissa.
Lue myös:
Fortumin myymien kierrätystoimintojen uusi nimi on NG Nordic – Kalle Saarimaa tekee paluun yhtiöön
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
