Toisin kuin aiemmin on arveltu, imatinibilääke ei alenna sairaalassa hoidettujen covid 19 -potilaiden kuolleisuutta.

Tämä selviää Solidarity Finland -tutkimusryhmän tuoreista tuloksista.

Tutkimus paljastaa myös, että long covid -oireet ovat sairaalaan joutuneilla potilailla yleisiä vielä vuoden kuluttua sairastumisesta.

Helsingin yliopiston johtamassa, Journal of Infection -lehden julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin imatinibi-lääkkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sairaalassa hoidetuilla koronapotilailla.

”Ei tehokas koronalääke”

Tutkittavat potilaat satunnaistettiin saamaan joko tavanomaista hoitoa tai tavanomaista hoitoa ja sen lisäksi imatinibia. Heidän kuolleisuutensa määritettiin ensin kuukauden ja uudelleen vuoden kuluttua.

Lisäksi eloonjääneiltä tutkittiin toipumista, elämänlaatua ja laajasti erilaisia oireita ja niiden aiheuttamia haittoja vuoden päästä sairaalahoidosta.

Tulokset osoittivat, että imatinibilla ei ollut vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen.

”Valitettavasti tämän perusteella näyttää siltä, että imatinibi ei ole tehokas lääke koronan hoitoon”, kiteyttää artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Alex Halme.

Remdesiviiri toimii paremmin

Suomen ensimmäisessä, yhteistyössä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa tehdyssä Solidarity-tutkimuksessa tutkittiin remdesiviirin tehoa koronaan.

Vuosina 2020–2021 tehty tutkimus osoitti, että remdesiviiri vähentää koronapotilaiden kuolleisuutta 15 prosenttia. Sen jälkeen sama ryhmä aloitti imatinibitutkimuksen.

”Halusimme testata luotettavasti satunnaistetussa asetelmassa, mitkä lääkkeet auttavat koronapotilaita. Aloimme testata jo olemassa olevia potentiaalisia lääkkeitä”, kuvailee hanketta johtava professori Kari Tikkinen.

Remdesiviiriä on aiemmin tutkittu ebolan ja c-hepatiitin hoidossa. Imatinibia käytetään esimerkiksi leukemiassa.

Ainoa pitkittyneitä oireita selvittänyt imatinibitutkimus

Tuore suomalaistutkimus on maailman toiseksi suurin imatinibin käytöstä koronan sairaalahoidossa julkaistu satunnaistettu tutkimus ja ainoa satunnaistettu imatinibitutkimus, jossa selvitettiin myös pitkittyneitä oireita.

Mukana hankkeessa olivat Hus Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaalat,  Laakson sairaala ja Herttoniemen varasairaala, Tays ja Hatanpään sairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala, Oys, Kys, Seinäjoen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala ja Päijät-Hämeen keskussairaala.

Valtaosaa tutkituista potilaista hoidettiin Husissa ja Taysissa.

Tutkijoiden katse jo seuraavassa pandemiassa

Alex Halme ja Kari Tikkinen ovat tässä vaiheessa huolissaan seuraavasta pandemiasta.

Erityisesti pienessä maassa hoitojen tutkimuksen ja testauksen koordinointi jo etukäteen olisi erityisen tärkeää, tutkijat sanovat.

”Olemassa olevien lääkkeiden testaus ei kiinnosta lääkeyhtiöitä, vaan on sairaaloiden ja yliopistojen varassa”, kaksikko korostaa.

”Vain isot monikeskustutkimukset voivat riittävän nopeasti ja luotettavasti vastata, onko lääke tehokas ja turvallinen.”

Aiheesta aiemmin:

Suomalaistutkimus: Remdesiviiristä ei apua pitkästä koronasta kärsiville

WHO:n koronalääkehanke etenee – ensimmäinen tutkimuspotilas Tampereella

Lue myös:

Lääkekehittäjien jahti kiihtyy – korona on arvosaalis