Suomen jätevedenpuhdistamot kykenevät poistamaan suurimman osan vesien sisältämistä haitta-aineista.
Tämä selvisi tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteutukseen osallistui 15 suomalaista vesihuoltolaitosta.
”Mittaukset osoittivat, että suurin osa tutkituista haitallisista aineista poistui jätevedenpuhdistuksessa siinä määrin, että niiden aiheuttama riski käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesistöjen eliöille oli vähäinen.”
Näin kiteyttää tutkimustulokset tekniikan tohtori Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä.
Yhtiö toimi Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen toteuttajana. Hanketta koordinoi Suomen Vesilaitosyhdistys.
Haitallisimmat aineet tiedossa
Hankkeessa tutkitut aineet luokiteltiin niiden käyttötarkoituksen ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan muun muassa lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin ja alkuaineisiin.
Aineiden pitoisuuksia mitattiin 18 jätevedenpuhdistamon tulevista ja käsitellyistä jätevesistä.
Mallinnuksen avulla todettiin, että osa aineista hajoaa puhdistamoissa biologisesti. Useat aineet todennäköisesti sitoutuvat puhdistamossa syntyvään lietteeseen.
Tutkituista aineista vesistöjen kannalta haitallisimmiksi tunnistettiin masennuslääke venlafaksiini, tulehduskipulääke diklofenaakki, synteettinen hormoniyhdiste 17-alfa-etinyyliestradioli ja sinkki.
Sinkkiä käytetään eri teollisuudenaloilla. Lisäksi sitä esiintyy kuluttajatuotteissa, kuten kosmetiikassa ja ravintolisissä.
Joidenkin aineiden analyysien määritysrajat olivat niin korkeita, ettei aineiden aiheuttamaa riskiä ympäristössä voida sulkea pois. Tutkijoiden mukaan analyysimenetelmiä tulee siksi kehittää edelleen.
(Kuva HSY) HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biologinen jälkiselkeytysallas. Puhdistamo oli mukana tutkimushankkeessa.
