Kun uusi pandemia iskee, siitä saadaan toivon mukaan ennakkovaroitus hieman yllättävältä taholta: jätevedestä.
Sisko Loikkanen
Hollannissa ei ollut koronapandemiasta vielä tietoakaan 6. helmikuuta 2020, kun Amsterdamin jätevedessä havaittiin sars-cov2-viruksia.
Ensimmäinen tautitapaus todettiin maassa kolme viikkoa myöhemmin.
Myös muun muassa Italian Milanossa ja Espanjan Barcelonassa on jälkikäteen löydetty koronaviruksia myös sellaisista jätevesinäytteistä, jotka tallennettiin pandemian ollessa vasta aivan aluillaan.
Kun koronainfektioon sairastunut menee suihkuun, hänen kehonsa ulkopuolelle nenäeritteistä ja syljestä päätyneet virukset huuhtoutuvat pesuveden mukana viemäriin. Sieltä ne jatkavat matkaansa jäteveden puhdistuslaitokseen.
Viemäriin kulkevat tietysti vessavesien mukana myös sairaan virtsa ja ulosteet. Nekin voivat sisältää koronaviruksia.
Viemäriverkostoalueen väestössä kulkeva epidemia näkyy jätevesissä nopeasti. Viruksia voi bongata ihmisen jätöksistä jo silloin, kun tartunnan saaneella ei vielä edes ole taudin oireita.
Jätevedestä koronavirukset löytyvät pcr-menetelmän eli polymeraasiketjureaktion avulla. Työhön voidaan käyttää myös uuden sukupolven geenisekvensointitekniikoita, jotka tunnistavat vesinäytteen koko virusyhteisön.
Tunnistaminen käy jopa niin tehokkaasti, että kun seuraava pandemia hyökkää ihmiskunnan kimppuun, saamme toivottavasti vähän etumatkaa ja ehdimme reagoida jo ennen kuin virus pääsee leviämään laajemmalle.
Tämä onnistuu, jos jätevesistä ryhdytään mittaamaan taudinaiheuttajamikrobeja säännöllisesti. Silloin jäisivät heti kiinni myös vaaralliset uudet tulokkaat.
EU-komissio onkin suosittanut, että unionin jäsenvaltiot perustavat tulevan varalle kansalliset jäteveden seurantajärjestelmät. Monissa maissa sellaiset on jo toteutettu.
Tarkoitus on myös kehittää koko Euroopan kattava alusta tai portaali, jonne tulokset kootaan ja keskitetään.
Ennätykset rikki elokuussa 2021
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on seurannut uuden koronaviruksen esiintymistä puhdistamattomissa jätevesissä elokuusta 2020.
Laitoksen tutkimuksessa kerätään näytteitä 14 jätevedenpuhdistamosta, joiden toimialue kattaa 43 prosenttia maan väestöstä. THL raportoi tuloksista viikoittain nettisivuillaan, jonne uusi aineisto päivittyy aina perjantaisin.
Tutkimus on jo todistanut, että jätevesien virusmäärät heijastelevat hyvin sekä paikallista että kansallista epidemiatilannetta.
”Viruslukumäärien nousut ja laskut jätevedessä ovat olleet samassa linjassa rekisteröityjen koronavirustartuntojen määrien kanssa”, vahvistaa THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.
Pitkänen työskentelee myös ympäristöterveyden alan apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.
Jos paikkakunnalla ei ole koronatautiin sairastuneita, virusta ei myöskään havaita jätevesinäytteistä. Epidemian keskipisteissä, suurissa väestökeskittymissä, virusta on todettu vesistä jatkuvasti.
”Helsingin, Espoon ja Turun alueilla koronavirusta on löydetty seurantajakson aikana jokaisella mittauskerralla. Korkeimmat luvut saatiin elokuussa 2021, jolloin rikottiin ennätyksiä”, Pitkänen kertoo.
Syyskuun aikana viruspitoisuudet hiukan laskivat, mutta pääkaupunkiseudulla ja Kuopiossa ne lähtivät kuun loppua kohti jälleen nousuun.
Lokakuun alussa nousua nähtiin jo useilla paikkakunnilla.
Mitä muuta suomalaisten jätevesien analysointi on paljastanut? Kuinka jätevesiseurannan kehittäminen pandemian työkaluksi etenee? Siitä kertoo Kemia-lehdessä 6/2021 ilmestyvä juttu, jonka voit lukea loppuun täältä.
(Kuva THL) ”Jäteveden virusmäärästä näkee heti, kuinka paljon milläkin paikkakunnalla parhaillaan sairastetaan koronatautia”, Tarja Pitkänen kertoo.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
