Teollisuuden vesien kiertoja pyritään kehittämään entistä kestävämmiksi ja turvallisemmiksi.
Kestäviä vesikiertoja hakee ja uusia menetelmiä edistää kesäkuussa käynnistynyt Ceiwa-tutkimushanke (Circular Economy of Water in Industrial Processes).
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään sekä digitaalisia keinoja ja teknologioita että vesijärjestelmän ohjausta ja lainsäädännöllisiä vaikutuksia.
Teollisuuden vesitalouden hallinnan tehostamisella ja uusilla kiertotalouden ratkaisuilla tavoitellaan kestävyyttä, jonka ytimessä ovat hiilineutraalius ja resurssitehokkuus.
Business Finlandin tukeman projektin toteuttavat yhteisvoimin tutkimuslaitokset ja yritykset. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on reilut 6,3 miljoonaa euroa.
Mallinnusta ja biologista käsittelyä
Hankkeeseen osallistuu muun muassa Tampereen yliopisto, josta mukana ovat säätötekniikan, bio- ja kiertotalouden sekä laskennallisen fysiikan tutkimusryhmät.
Ryhmät selvittävät suljettujen teollisuusvesien kiertojen hallintaa ja kehittävät jäteveden ja lietteen käsittelyprosesseja.
”Keräämme esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuuden yritysten prosesseista dataa, jota analysoimalla ja mallintamalla voidaan optimoida vesien hallintaa”, kertoo professori Matti Vilkko, joka koordinoi hankkeen akateemista tutkimustyötä.
Data-analyysissa käytetään uusia laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan tehokkaasti ja tarkasti karakterisoida mitattujen kemiallisten ja fysikaalisten suureiden muutoksia ja riippuvuuksia.
Teollisuudelle tuotetaan tietoa myös siitä, millaiset jätevedet soveltuvat anaerobiseen biologiseen käsittelyyn, miten jätevedenpuhdistamoilla syntyvien lietteiden jalostusarvoa voidaan nostaa ja kuinka paljon mikromuoveja sellu- ja paperiteollisuuden jätevesissä ja lietteissä on.
Analytiikkaa mikromuovien tunnistamiseen
Yliopiston bio- ja kiertotalouden professorin Marika Kokon vetämä ryhmä tutkii muun muassa jätevesilietteen hyödyntämistä erilaisissa termokemiallisissa prosesseissa.
”Kehitämme lisäksi menetelmää mikromuovien analysoimiseksi jätevedenpuhdistamon lietteistä ja selvitämme, miten eri lietteenkäsittelymenetelmät vaikuttavat mikromuovien määrään”, Kokko kertoo.
Hankkeessa ovat Tampereen yliopiston lisäksi mukana Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot, LUT-yliopisto ja VTT. Yritysosallistujia ovat Andritz, Kemira, Teollisuuden Vesi, UPM, Valmet, Fortum, Gasum ja Platform of Trust.
