Myös positiivisesti varautunut jodiatomi (I+), niin sanottu jodonium-kationi, kykenee voimakkaaseen vuorovaikutukseen hopeakationin kanssa niiden voimakkaasta sähköstaattisesta hylkimisreaktiosta huolimatta.
Asian osoitti ensimmäisen kerran professori Kari Rissasen ryhmä Jyväskylän yliopistosta yhdessä Baleaarien yliopiston professorin Antonio Fronteran kanssa.
Jodidin (I–) ja hopeakationin (Ag+) vahva kemiallinen sitoutuminen on hyvin tunnettu jo entuudestaan. Sidosta hyödynnetään esimerkiksi keinotekoisen sateen tuottamiseen, sillä hopeajodidin (AgI) kiderakenne on samanlainen kuin jääkiteiden.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Chem-sarjassa.
Jodin rajaton anteliaisuus
Rissasen ja Fronteran ryhmät onnistuivat valmistamaan ja määrittämään supramolekulaarisen rakenteen, jossa I+ ja Ag+ muodostavat hyvin pysyvän kompleksin ja ovat siinä avaruudellisesti hyvin lähellä toisiaan.
I+:n ja Ag+:n välinen vuorovaikutus pystyttiin osoittamaan kokeellisesti sekä kiinteässä tilassa että liuoksessa. Tulos varmennettiin teoreettisilla laskuilla.
”Selitys on, että jodiatomi – jopa positiivisesti varautuneena kationina – pystyy luovuttamaan elektroneja vapaista elektroneista hopeakationille”, Rissanen kertoo.
”Voidaan sanoa leikkisästi, että riippumatta jodin elektronisesta luonteesta jodin anteliaisuus hopeakationia kohtaan on rajaton.”
(Kuva Antonio Frontera ja Kari Rissanen) Näin se käy: positiivinen jodi antaa ”elektronilahjan” positiiviselle hopealle.
