Luma-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela ojentaa viestikapulan seuraajalleen Jan Lundellille ja jatkaa kutsumustyötään maailman ensimmäisenä luma-suurlähettiläänä.
Luma-keskus Suomen johtajana aloittaa 1. helmikuuta 2025 verkoston nykyinen johtokunnan puheenjohtaja, professori Jan Lundell.
Vuonna 1966 syntynyt Lundell siirtyy Jyväskylän yliopiston kemian professorin tehtävästä kemian professoriksi Helsingin yliopistoon, jossa hän omistaa jatkossa puolet työajastaan Luma-keskus Suomelle ja yliopiston omalle luma-keskukselle.
Luma-keskus Suomea tähän asti johtanut, alan pioneerina ja sieluna tunnettu professori Maija Aksela jättää tehtävän omasta toiveestaan.
Vuonna 1961 syntynyt Aksela jatkaa professorin työtään tulevien kemianopettajien kouluttajana Helsingin yliopistossa ja lupaa jatkossakin osallistua perustamansa toiminnan ja uuden johtajan tukemiseen.
Viestikapulan vaihtuminen julkistettiin Helsingin yliopistossa 17. joulukuuta pidetyssä kansallisessa luma-seminaarissa.
Juhlaseminaari kokosi yhteen paikan päälle ja etänä koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita, päättäjiä ja käytännön toimijoita pohtimaan tulevaisuuden ratkaisuja lumate-aineiden eli luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksessa.
Suurlähettilään tunnustus sinetöi mittavan työsaran
Puheenjohtajakautensa viimeisenä tehtävänä Jan Lundell ojensi Maija Akselalle maailman ensimmäisen Luma Science Ambassador -tunnustuksen uraauurtavasta työstä alan verkoston ja toiminnan kehittäjänä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
”Olen seurannut Maijan työtä alusta lähtien Kumpulan kampuksella. Ehei, emme todellakaan halua päästää Maijaa pois näistä hommista vaan hyödyntää jatkossakin hänen innostustaan ja osaamistaan”, Lundell lausui saatesanoiksi.
Akselalle paras lahja on tärkeän toiminnan jatkuminen hyvissä käsissä.
”On ollut ilo ja kunnia 21 vuoden ajan palvella ja rakentaa toimintaa upeiden asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa”, hän sanoo.
”Tänään mielessäni on päällimmäisenä kiitollisuus. Luma-talkoisiin on osallistunut valtava joukko taitavia ihmisiä ja organisaatioita. Yhdessä olemme saaneet rakentaa tulevaisuutta nuorille.”
Maija Aksela oli perustamassa Helsingin yliopistoon Suomen ensimmäistä, vuonna 2003 avattua luma-keskusta.
Tätä nykyä Suomessa toimii 13 alueellista luma-keskusta, jotka järjestävät toimintaa alueensa lapsille, nuorille ja opettajille. Tiedeluokkia on perustettu jo 17 eri puolille Suomea.
Luma-keskusten toimintaa koordinoi vuonna 2013 perustettu Luma-keskus Suomi, jota Maija Aksela on tähän asti johtanut professuurinsa ohessa.
”Parasta tällä matkalla on ollut vahva yhteisöllisyys ja ihmiset. Yhdessä olemme enemmän”, hän summaa mittavan työuransa välietappia.
”Toiveissani on jatkaa tätä ihanaa työtä vielä viiden vuoden ajan.”
Ensimmäinen luonnontieteiden tiedekasvatuksen professori
Maija Aksela on työskennellyt vuodesta 1997 lähtien Helsingin yliopistossa opettajien koulutuksen, tiedekasvatuksen ja uusien opetusmenetelmien kehittämisen parissa.
Hän väitteli vuonna 2005 tohtoriksi kemian oppimisen tukemisesta tietokoneavusteisen tutkivan oppimisen kautta.
Vuonna 2020 hänet kutsuttiin Suomen ensimmäiseksi luonnontieteiden tiedekasvatuksen professoriksi.
”Nykypäivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Haluamme tarjota oivaltamisen ja onnistumisen iloa jokaiselle”, Aksela kuvailee.
Vuonna 2010 Maija Aksela perusti kansallisen luma-neuvottelukunnan yhteistyöfoorumiksi, jonka toimintaan on osallistunut kymmeniä organisaatioita.
Aksela laskee osallistuneensa 21 vuoden aikana 50:een luma-keskusten, tiedeluokkien ja tapahtumien avajaistilaisuuteen ja 150:een johtokunnan kokoukseen.
”On jo aikakin vaihtaa johtajaa”, hän hymyilee.
Kemian tutkija, opetuksen kehittäjä ja tieteen yleistajuistaja
Jan Lundell väitteli vuonna 1995 tohtoriksi Helsingin yliopistossa fysikaalisen kemian alalta. Vuodesta 2008 lähtien hän on työskennellyt kemian professorina Jyväskylän yliopistossa.
Opetuksen kehittäminen ja tieteen popularisointi ovat pysyneet Lundellin sydäntä lähellä ja johtaneet uusiin vastuunkantoihin. Kotimaisten opetus- ja tutkimustehtävien lomassa hän on tehnyt myös kansainvälistä tiedeuraa.
Joulukuun seminaarissa Lundell poimi esiin neljä toiminnan avainta: relevanttiuden, vaikuttavuuden, kestävyyden ja yhteisöllisyyden.
”Meiltä kysytään usein toimintamme relevanssista – mitä hyötyä tästä on?”
”Kyse on omakohtaisesta kokemuksesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Luma-osaaminen on arjen sivistystä, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi elämän.”
Vaikuttavuudesta kertoo jo toimintaan osallistuneiden määrä.
”Osallistumiskerroissa mitattuna aktiviteeteissa on ollut 480 000 lasta ja nuorta ja 200 000 opettajaa. Jokainen nuori on saanut yksilöllisen kokemuksen ja jokainen opettaja eväitä omaan opetukseensa.”
”Se on aikamoista vaikuttamista.”
Kestävyys kumpuaa Lundellin mukaan innostuksesta, innostus tekemisestä. Hän haluaa kääntää toisinaan vähätellyn ”hankehumpan” voimavaraksi.
”Mennään parketille ja tehdään siitä luma-tango. Tehdään siitä kestävää, määrätietoista, tavoitteellista, tunnepitoista ja suunnitelmallista.”
Yhteisöllisyys on hänen mukaansa koko toiminnan ydin.
”Haluamme vaikuttaa siellä, missä ovat opettajat, lapset ja nuoret, tytöt ja pojat. Yhdessä tekemällä pääsemme kiinni joka niemeen ja notkoon, kaikkialla Suomessa.”
Prioriteettina opettajien tutkimusperusteinen koulutus
Jan Lundell ja johtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä esittelivät luma-neuvottelukunnan laatiman kuusivuotisen kehitysohjelman, joka korostaa luma-opettajien tutkimusperusteisen koulutuksen arvoa.
Ohjelman mukaan tärkeää on vahvistaa alueellisten luma-keskusten resursointia ja mahdollistaa nykyisten opettajien osallistuminen jatkokoulutuksiin.
Yhtenä prioriteettina on nostaa luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaamistasoa ja lisätä oppimisen iloa saavutettavalla ja tasa-arvoa lisäävällä harrastustoiminnalla.
Ohjelmassa painotetaan työelämäyhteyksien vahvistamista ammatillisessa koulutuksessa sekä panostamista tiedekilpailutoimintaan yhtenä suomalaisen innovaatiokyvyn lähteenä.
Monikäyttöinen opas innostaa kaikenikäisiä oppijoita
Joululahjana kuulijoille seminaarissa julkistettiin uusi opas, joka esittelee Luma-keskus Suomen, 11 yliopiston ja 13 keskuksen verkoston toimintamalleja ja aktiviteetteja.
Opas tarjoaa ideoita ja konkreettisia työkaluja yhteisölliseen oppimiseen ja luma-toiminnan kehittämiseen.
”Mukana on innostava valikoima kokeellisia tutkimuksia, pulmatehtäviä, pelejä, tiedettä ja taidetta yhdistäviä töitä sekä rakennus- ja ohjelmointitehtäviä”, Aksela kertoo.
”Opasta voi hyödyntää opetuksessa, kerhoissa, kotona tai vaikkapa syntymäpäivillä, luontoretkillä, kirjastojen tiedetuokioissa ja tiedeluokkavierailuilla.”
Reija Pesosen, Alisa Uusi-Kilposen, Oona Kiviluodon ja Maija Akselan toimittaman oppaan Oivaltamisen ja onnistumisen iloa yhdessä voi ladata tästä.
Leena Joutsen
Lue myös:
Maija Akselan työ kemian hyväksi sai ansaitun tunnustuksen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
