Kasvipohjainen kemikaali fossiilisia tehokkaampi metallien jalostuksessa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden kasvipohjaisen kemikaalin metallien jalostukseen. Yhdiste on uusiutuva, biohajoava ja myrkytön.

Selluloosapohjainen yhdiste on osoittautunut jopa tehokkaammaksi kuin nykyisin käytettävät fossiiliperäiset vaahdottajakemikaalit.

Uutuus erottaa enemmän mineraaleja ja nopeuttaa rikastusprosessia. Lisäksi se toimii vakaammin, sillä se ei ole yhtä herkkä käsiteltävän seoksen pH-arvon vaihteluille.

Sinkin käsittelyssä se myös vähentää mineraalien pintarakenteeseen vaikuttavan kokoojakemikaalin tarvetta.

Uutta teknologiaa on tutkittu laboratoriossa kuparia ja sinkkiä sisältävillä malmeilla. Sen toimintaa on myös pilotoitu koetehtaassa.

Lisäksi sitä on kokeiltu myös kuparin erottamiseen pieniä mineraalimääriä sisältävässä rikastusjätteessä. Parhaillaan tutkijat testaavat teknologiaa kullan rikastamiseen.

Tehokkuus yllätys tutkijoillekin

Idean kehittäneen apulaisprofessorin Rodrigo Sernan mukaan metallien ja muiden mineraalien rikastamisessa on käytetty vuosikymmeniä samankaltaista teknologiaa.

”Halusimme löytää perinteisille kemikaaleille kestävämpiä vaihtoehtoja, joten kokeilimme laboratoriossa selluloosajohdannaista, jolla on sopivia kemiallisia ominaisuuksia”, Serna kertoo tiedotteessa.

”Oli melkoinen yllätys, kun jo ensimmäisissä kokeissa uusi yhdiste alkoi tuottaa enemmän mineraalia kuin perinteiset menetelmät.”

Vaahdotuksessa murskatun malmin, veden ja kemikaalien sekoitukseen synnytetään ilmakuplia, joihin mineraalit kiinnittyvät. Näin syntyy vaahto, josta mineraalit kerätään.

Erilaiset kemikaalit säätelevät vaahdon muodostumista tai vaikuttavat mineraalien pintaominaisuuksiin niin, että ne tarttuvat ilmakupliin.

Toiveissa kaupallistaminen

Uusi teknologia on saanut nimekseen CellFroth. Sille on haettu patenttia, ja seuraavaksi tiimin tavoitteena on tutkia sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Teknologian ansiosta tehtaille riittäisi pienempi kapasiteetti, ja ne voisivat vähentää kemikaalien käyttöä.

Uutuudella voitaisiin myös käsitellä materiaaleja, joissa mineraalipitoisuus on pieni. Etu on merkittävä, sillä mineraalivarantojen ehtyessä joudutaan prosessoimaan suurempia massoja huonolaatuisia malmeja.

Ryhmän tutkimusartikkelit on koottu tänne.

(Kuva Nina Pulkkis/Aalto-yliopisto) Vaahdotuksella saatua kuparirikastetta.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia