Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet keinonenän, joka auttaa neurokirurgia tunnistamaan pahanlaatuisen kudoksen, kun hän leikkaa potilaalta aivokasvainta. Näin kirurgi saa syöpäkudoksen pois entistä tarkemmin.
Aivokasvainten leikkauksissa käytetään usein polttoinstrumentteja, kuten sähköisiä polttopinsettejä tai sähköveistä. Kun kudosta poltetaan, leikattavasta kudoksesta vapautuu molekyyleja palokaasuun.
Keinonenä perustuu DMS-teknologiaan eli differentiaali-ionimobiliteettispektrometriaan. Siinä palokaasun ionit johdetaan sähkökenttään. Ionien jakauma sähkökentässä on erilaisilla kudoksilla erilainen.
Keinonenä on opetettu koneoppimisen avulla erottamaan toisistaan pahanlaatuisen ja hyvänlaatuisen kudoksen hajusormenjäljet.
Keinonenä toimii reaaliajassa
Tätä nykyä poistettava kasvain tunnistetaan niin sanotun jääleikeanalyysin avulla. Siinä pieni pala kasvainta kuljetetaan patologin tutkimuksiin leikkauksen aikana.
Patologi analysoi kasvainpalan mikroskoopilla ja ilmoittaa sen jälkeen diagnoosinsa puhelimitse leikkaussaliin.
”Uusi menetelmä tarjoaa lupaavan keinon tunnistaa pahanlaatuinen kudos reaaliajassa sekä mahdollisuuden tutkia poistettavaa kasvainta useasta eri kohdasta”, kertoo tutkija Ilkka Haapala.
Tamperelaisten rakentama keinonenälaitteisto voidaan kytkeä suoraan savuimureihin, jotka kuuluvat leikkaussalien varustukseen jo ennestään.
Keinonenä on jo kehittynyt hyvin tarkaksi. Kun se pantiin haistelemaan matalan pahanlaatuisuusasteen tukisolukasvaimia, se erotti ne kontrollinäytteistä 94 prosentin varmuudella. Nenän spesifisyys oli 90-prosenttinen ja sensitiivisyys 97-prosenttinen.
Artikkelin aivokasvainten tunnistamisesta palokaasujen avulla julkaisi tiedelehti Journal of Neurosurgery.
