Tulivuorenpurkauksia jäljittelevä ilmastonmuokkaustekniikka eli rikin päästäminen ilmakehään on yksi keino hidastaa maapallon lämpenemistä.
Tehokkaimmin menetelmä toimisi, kun ilmaan sumutettaisiin rikkihiukkasia vaihtelevasti vuodenajan mukaan. Tehoon vaikuttaa myös aerosolimoduulin valinta.
Tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopistossa valmistuneesta pro gradu -työstä.
Liisa Miettinen simuloi gradussaan skenaarioita, joissa ilmakehään injektoidaan rikkiä 2–100 teragrammaa vuodessa.
Ihmiskunnan nykyiset rikkipäästöt ovat noin 50 teragrammaa vuodessa.
Pinatubo-tulivuoren suurpurkaus vuonna 1991 päästi kerralla ilmakehään noin 20 teragrammaa rikkiä, mikä viilensi maapalloa 0,4 celsiusasteen verran.
Rikkidioksidi muodostaa yläilmakehään hiukkaskerroksen, joka heijastaa pois auringon säteilyä.
Kaksi eri strategiaa
Miettinen toteutti projektinsa yhdessä Ilmatieteen laitoksen Ilmakehän mallinnus -ryhmän kanssa.
Hän simuloi työssään kahta strategiaa, joista ensimmäisessä rikkiä injektoidaan päiväntasaajalle jatkuvasti 60 vuoden ajan.
Toisessa, vuodenajan mukaan vaihtelevassa strategiassa injektioalue vaihtelee pohjoisen 20. ja eteläisen 20. leveysasteen välillä.
Lisäksi hän tarkasteli aerosolimoduulin vaikutusta tuloksiin. Aerosolimoduuli on ilmakehämalleihin kytkettävä komponentti, joka laskee ilmakehän hiukkasten välisiä vuorovaikutuksia.
Kun rikkihiukkasten määrä oli suurempi kuin 20 teragrammaa, ilmastoa viilensi tehokkaimmin vuodenaikastrategia.
Myös aerosolimoduulin valinnalla oli merkitystä. Voimakkaimman viilentymisen saivat aikaan SALSA-moduulilla simuloidut aerosolikentät.
Päästövähennysten oheen tarvitaan lisää työkaluja
Ensisijainen keino ilmastonmuutoksen hillintään on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, mutta se tapahtuu ja vaikuttaa hitaasti.
Tutkijat ovat siksi kehittäneet vuosien varrella myös muita suunnitelmia, kuten auringonvalon heijastamisen pois avaruuspeilillä tai kattojen maalaasinen valkoisiksi.
Koska ilmastonmuokkaus pyrkii muuttamaan ilmastoa suuressa mitassa, sen vaikutuksia selvitetään ilmakehämallien avulla.
”Kiinnostuin ilmakehän mallintamisesta, koska se on hyvin kaoottinen systeemi, jossa tapahtuu mielenkiintoista fysiikkaa”, Liisa Miettinen kertoo tiedotteessa.
”Halusin myös tutkia ajankohtaista ja varhaisessa vaiheessa olevaa tutkimusaluetta.”
Päivi Ikonen
(Kuva Pixabay) Tulivuorenpurkaukset syöksevät ilmoille rikkiä, jota ihminen voisi mahdollisesti sumuttaa yläilmakehään vielä lisää.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.