Suomalaismepit jakoivat ajatuksiaan EU:n kemikaalistrategiasta

Kysyimme suomalaismepeiltä, mitä mieltä he ovat unionin kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta ja kuinka se näkyy heidän työssään. Näin he vastasivat.

Katja Pulkkinen

Euroopan komissio julkaisi loppuvuonna 2020 unionin uuden kemikaalistrategian. Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on keskeinen osa unionin laajempaa toimenpidepakettia kohti kestävämpää ja terveellisempää Eurooppaa.

Kemikaalistrategialla halutaan vähentää kansalaisten altistumista haitallisille aineille ja tukea eurooppalaisen kemianteollisuuden kilpailukykyä ja siirtymää kohti kestävämmän kemian globaalia johtajuutta.

Lähes kaikki europarlamentaarikkomme kertoivat pitävänsä haitallisimpien kemikaalien rajoittamista kuluttajatuotteissa hyvänä asiana. Kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset kiinnostavat.

Moni toi esiin lisätutkimusten tarpeen ja esimerkiksi yhteisvaikutusten arvioimisen haasteet kemikaalien riskejä kartoitettaessa.

Kemikaalien olennainen rooli vihreässä siirtymässä ja kiertotaloudessa mainittiin useassa vastauksessa. Strategian kokonaisvaltaista, horisontaalista otetta arvostettiin.

Useat mepit pitävät kestävämpään kemikaalituotantoon siirtymistä mahdollisuutena myös suomalaiselle teollisuudelle.

Kemikaalit näkyvät EU-parlamentin monen valiokunnan työssä. Mepit toivatkin esiin strategian vahvuuksia ja heikkouksia erilaisista näkökulmista.

Vastaajat alleviivasivat, että strategian onnistuminen tavoitteissaan selviää vasta sen käytännön toteutuksen kautta. Useista vastauksista heijastui aito ymmärrys kemikaalinormiston ja työkalujen monimutkaisuudesta ja alati kasvavan kemikaalimäärän hallinnan hankaluudesta.

Haasteena kilpailukyky

Tärkeänä haasteena nousi esiin tarve huolehtia eurooppalaisyritysten kilpailukyvystä tilanteessa, jossa unionin vaatimukset ovat muuta maailmaa tiukemmat.

Alan teollisuus tahdotaan pitää Euroopassa ja jopa lisätä kriittisten aineiden huoltovarmuutta tuomalla tuotantoketjuja lähemmäs.

Strategiassa painotettu yritysten tukeminen auttamalla niitä kestävämmän kemian innovaatioissa ja yksinkertaistamalla normistoa sai monelta vastaajalta ruusuja.

Mepit ymmärtävät, että yritysten on hankala toimia tilanteessa, jossa normit ja arviointikäytännöt ovat mutkikkaita ja kirjavia niin globaalisti kuin osin myös EU:n sisällä.

Uudella strategialla pyritään ratkomaan ongelmaa selkiyttämällä unionin lainsäädäntökehikkoa ja aineiden arviointiprosesseja, mikä saa kannatusta yli puoluerajojen.

Vastauksissa nostettiin esiin myös valvonnan tärkeys. Pääosa mepeistä piti valvontaa tärkeänä asiana tasapuolisuuden varmistamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Yleisestä linjasta poikkesivat perussuomalaiset. He haluaisivat pitää langat kansallisissa käsissä ja katsovat EU:n yhteisen kemikaalipolitiikan ennemmin polkevan kuin parantavan kansalaisten oikeuksia.

Näin mepit vastasivat:

Henna Virkkunen
(Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Eurooppalainen kemikaaliteollisuus on globaalisti jo hyvin kilpailukykyistä ja ala on merkittävä työllistäjä koko unionissa.

On hyvä, että EU-tasolla tämä nyt selkeästi tiedostetaan ja alaan panostetaan suuntaamalla toimia entistä laajemmin sekä kemikaaleja tuottaville että käyttäville sektoreille.

Eurooppalaisen kemikaalituotannon vahvuudet, turvallisuus ja kestävyys, on aivan oikein nostettu strategian keskiöön.

Nyt eurooppalaista tutkimusta, innovaatioita ja investointeja tulisi reippaasti vauhdittaa turvallisten ja kestävien kemikaalien tuottamiseksi.

Erityisesti pk-yritykset kohtaavat alalla yhä paljon taloudellisia ja teknisiä haasteita, tähän strategian pitäisi nyt puuttua.

2. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Suomen kannalta on erityisen positiivista, että komissio painottaa strategiassa kemikaalien kestävää hallintaa edellytyksenä kiertotalouteen siirtymiselle.

Suomessa meillä on paljon osaamista ja lupaavia innovaatioita kiertotalouden eri osa-alueilla, kemianteollisuuden kannattaa nyt olla tässä kehityksessä tiiviisti mukana.

3. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Kyllä näkyy. Päävaliokuntani on teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta (ITRE), jossa kemikaalistrategia linkittyy hyvin vahvasti sekä teollisuus- että innovaatiopolitiikkaan.

Sinänsähän kemikaalilainsäädäntö kuuluu EU-parlamentissa ensisijaisesti ympäristövaliokunnan toimivaltaan, mutta kemikaaleilla on niin suuri merkitys, että sekä teollisuus- ja että toisaalta kakkosvaliokunnassani liikennevaliokunnassa kemikaalit tulevat vastaan eri sektorikohtaisessa lainsäädännössä, tällä hetkellä esimerkiksi käsittelyssä olevan EU:n akkuasetuksen päivityksen kautta.

Teollisuuspolitiikassa on koronan myötä noussut vahvaksi pyrkimys lisätä eurooppalaisen teollisuuden resilienssiä ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten kemikaalien merkitys tiedostetaan nyt paremmin.

Virkkusen kuva: Mikko Mäntyniemi

 

Sirpa Pietikäinen
(Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Strategia sinällään on kelvollinen. Haasteena on, miten siinä esiin nostetut asiat onnistutaan ratkaisemaan käytännön tasolla.

Esimerkiksi markkinoilla olevien kemikaalien määrä kasvaa valtavan nopeasti. On ratkaisevaa, miten tätä laajenevaa kokonaisuutta onnistutaan hallitsemaan.

Aineiden arviointi ryhmittäin on yksi keino. Ryhmäarvioinnin käyttöön ottaminen nostetaan esiin strategiassa, mutta voi olla, etteivät ryhmäarvioinnin työkalut ole unionissa vielä käytännössä tarpeeksi kehittyneitä.

Toinen esimerkki on kestävien ja turvallisten kemikaalien kehittäminen: onnistutaanko kemikaalien mahdollisuuksia aidosti hyödyntämään kestävyyden ja kiertotalouden edistämisessä?

Esimerkiksi muovien kierrätyksessä kemianteollisuudella on kehitteillä kiinnostavia ja hyötysuhteeltaan lupaavia innovaatiota, joilla muovien molekyylit saadaan kiertoon uusiomuoveina.

Toistaiseksi termit ja määritelmät ovat sekalaisia ja auki. Niistä riippuu, pärjäävätkö aidosti kestävät ratkaisut. En usko ratkaisuihin, joissa poltto ja polttoaineet menevät tosiasiallisesti materiaalikierrätyksen edelle.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Hormonihäirikköjen sääntely pitää saada kuntoon.

Ensiaskel on kriteeristön virallistaminen hormonaalisille haitta-aineille, sen puute on edelleen virtahepo unionissa. Uuden syöpästrategiankin kautta tämän tärkeys on entisestään korostunut.

Korvaavien aineiden kehittämistä täytyy tukea. Lisäksi tutkimusta pitää resursoida aineiden yhteisvaikutusten tutkimiseen. Se on hankala tutkittava, mutta juuri siksi ja siitä huolimatta työtä täytyy tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin ja vakavammin.

Eläinkokeita voidaan korvata uusilla menetelmillä. Kosmetiikassa käytetään jo nyt ilman eläinkokeita tutkittuja aineita, mutta samoja aineita tuplatestataan eläimillä muihin käyttötarkoituksiin, sillä toiset lainsäädäntökokonaisuudet velvoittavat.

Kemikaalistrategiassa halutaan yhtenäistää unionin sirpaleista lainsäädäntökehikkoa, mutta tämänkaltaisten asioiden käytännön onnistuminen vaatii huomiota.

Riittävä resursointi, eläinkokeettomien menetelmien kehittäminen ja ennen kaikkea nykyistä paljon nopeampi validointi ja käyttöönotto ovat välineitä onnistumiseen ja ongelmien ratkaisuun.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Kyllä, esimerkiksi ENVI-valiokunnassa arvioidaan jatkuvasti kemikaalien terveysturvallisuutta ja ympäristökysymyksissä kiertotalous linkittää kemikaalit työhöni.


Petri Sarvamaa
(Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Kemikaalistrategialla on ainakin kaksi hyvää tavoitetta. Ensinnäkin sillä pyritään tukemaan kemikaaliteollisuuden tulevaisuutta mm. tutkimukseen panostamalla sekä tukemalla turvallisesti ja kestävästi tuotettujen kemikaalien tuotantoa.

Toiseksi sen kautta pyritään vähentämään erilaisten ihmisille ja ympäristölle haitallisten myrkkyjen käyttöä. Erityishuomio annetaan juomaveteen ja ruokaan kosketuksissa oleville kemikaaleille ja hormonihäirikköjen poistamiselle.

Haasteena on sääntelypaineen pitäminen siedettävänä. Joskus tuntuu siltä, että jotkut tahot pyrkivät innokkaasti kieltämään kaikenlaisia kemikaaleja vain siksi, että ne ovat kemikaaleja.

Tähän on löydettävä parempi tasapaino, sillä kemikaaleja tarvitaan EU:n lukuisten ilmasto- ja taloustavoitteiden saavuttamiseen.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Tällä hetkellä Euroopan kemikaalivirasto käy läpi aine aineelta kieltoja ja lupia.

Jatkossa olisi hyvä harkita ns. ryhmälähestymistapaa, jossa kemikaaleja voitaisiin tarkastella lupien ja kieltojen osalta kokonaisuuksina. Tämä eittämättä nopeuttaisi nykyistä prosessia.

Lisäksi kemikaalien alkuperää tarkastellessa tulisi huomioida myös EU:n huoltovarmuus: kriittisten kemikaalien osalta meidän tulisi päästä irti riippuvuudestamme kolmansiin maihin.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Maa- ja metsätalousvaliokunnan työssäni painotan tällä hetkellä mm. biotalouden merkitystä EU:n talouden tulevaisuuden keskeisenä rakennuspalikkana.

Biotalous, metsätalous ja kemianteollisuus tulevat olemaan yhä tiiviimmin tekemisissä keskenään tulevaisuudessa, kun fossiilisista raaka-aineista pyritään eroon.

Mielestäni kemikaalien mahdollisuudet ja niiden elintärkeä osa arjessamme on tunnustettava. Kemikaaleja ei tule katsoa uhkana vaan mahdollistajana tulevaisuuden kiertotaloudessa ja myös Suomen talouden kivijalkana.


Silvia Modig
(Vasemmistoliitto, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Suuri osa EU-kansalaisista on huolissaan kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tutkimukset osoittavat ihmisistä löytyvän yhä enemmän vaarallisia kemikaaleja.

Kemikaalistrategialla selkeytetään ja vahvistetaan kemikaaleja koskevaa sääntelyä ja siirretään painopistettä haittojen ennaltaehkäisyyn. Strategia tarjoaa myös kaupallisia mahdollisuuksia suomalaiselle kemianteollisuudelle.

Kemikaaliturvallisuus on myös luokkakysymys: työväenluokan ammateissa altistutaan enemmän, mikä johtaa suurempaan työkyvyttömyyden riskiin ja elinajanodotteen laskuun.

Selkeyttämällä sääntelyä ja hillitsemällä kemikaalien haittavaikutuksia voidaan parantaa yksilöiden elämänlaatua suoraan ja vaimentaa terveyseroista johtuvaa eriarvoistumista.

Nyt EU:n ulkopuolelle saa viedä torjunta-aineita, joiden käyttö on kiellettyä EU:n sisällä. Tämä uhkaa kolmansien maiden ihmisten terveyttä suoran altistumisen kautta ja EU-kansalaisia kemikaalijäämien välityksellä.

Kemikaalistrategian myötä tämä epäoikeudenmukainen käytäntö on tarkoitus kieltää.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Useat avaukset vaativat vielä konkretiaa.

Esimerkiksi: Komissio on luvannut luoda turvallisen ja kestävän kemikaalituotannon kriteerit, mutta on vielä epäselvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

On tärkeää, että varsinaisten kriteerien lähtökohtana on kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin takaaminen, eivät monikansallisten yritysten intressit.

Sama pätee kemikaalien yhteisvaikutuksiin. Nykyisellään EU:lla ei ole järjestelmää, jolla yhteisvaikutuksia ja -riskejä arvioidaan. Komissio lupaa strategiassa puuttua tähän, mutta selkeät toimenpiteet puuttuvat vielä.

Strategia huomioi hyvin ympäristön, maatalouspolitiikassa EU ei ole yhtä edistyksellinen.

Tulee varmistaa, että kemikaalistrategian ja esimerkiksi Pellolta pöytään -strategian visiot haitallisten torjunta-aineiden käytön vähentämisestä eivät jää sanahelinäksi maataloussektorilla.

Komission avaukset eläinkokeiden minimoimiseksi olisivat voineet olla vahvempia ja selkeämpiä. Parlamentti otti kuitenkin vahvasti kantaa eläinten oikeuksien puolesta.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Tänä vuonna ja tulevaisuudessa varmasti kyllä. Olen parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden -valiokunnan (ENVI) jäsen ja vasemmistoryhmän koordinaattori valiokunnassa.

Modigin kuva: Euroopan parlamentti


Nils Torvalds
(Ruotsalainen kansanpuolue, Renew Europe -ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Kemikaalistrategian tavoite eli ihmisten ja luonnon suojaaminen vaarallisilta kemikaaleilta sekä innovaatioiden tukeminen kestävien ja turvallisten kemikaalien kehityksessä on ilman muuta hyvä.

Tällä tavoitteella uskon Euroopan pystyvän ottamaan johtavan aseman kemikaalimarkkinoilla.

Haastetta tulee aivan varmasti ympäristölle ja ihmisille haitallisten aineiden kieltämisestä − niiden korvaaminen uusilla kemikaaleilla ei aina tule olemaan helppoa.

Toki uskon kemikaalialan selviävän tästä hienosti. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun osa tuotannosta käyttää enemmän kemikaaleja ja osa sektoreista supistaa käyttöä.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Kuten strategioiden kanssa yleensä, toimeenpanemisen aloittaminen on aina kriittisintä ja näyttää hyvin pitkälti, onnistuuko strategia tavoitteessaan.

Siksi uskon, että eri haitallisten aineiden kieltäminen ja niiden käytön lopettaminen pitää tehdä järkevästi, kunnolla ja ylimenovaiheita ymmärtäen. Pitää olla ylimenokausi, mutta se ei saa olla liian pitkä.

Tämän lisäksi näiden kemikaalien käytön lopettamista pitää pystyä valvomaan myös kunnolla.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Renew Europen ympäristövaliokunnan koordinaattorille strategia näkyy kyllä viikoittain, niin kuin moni muu vihreään jakoon (European Green Deal) yhteydessä oleva strategia.

Tämän lisäksi käsittelemme kemikaalien käyttöön liittyviä vastalausemenettelyjä tasaiseen tahtiin valiokunnassa.

 

Laura Huhtasaari
(Perussuomalaiset, Identiteetti ja demokratia -ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Kemikaalistrategia on yleisluontoinen asiakirja, jossa kuvataan komission tavoitteita, esimerkiksi turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen kemikaalien edistäminen, huolta aiheuttavien aineiden esiintymisen tuotteissa minimoiminen, kemikaalien tuotannon viherryttäminen ja digitalisointi tai vaikkapa innovatiivisen teollisuustuotannon edistäminen.

Esitystapa on EU:n asiakirjoille ominainen, hyvin yleviin tavoitteisiin viittaava, paljon normatiivisia lauseita sisältävä. Samalla pyritään harmonisoimaan sääntelyä, määritelmiä ja korostetaan EU:n roolia globaalisti sekä ”EU:n strategista riippumattomuutta”.

Strategian tavoitteet voivat olla osittain kannatettavia, mutta niihin voi ottaa paremmin kantaa, kun ne ilmenevät käytännön lakiesityksinä. Lyijyhaulikielto kosteikkoalueilla osoitti kuitenkin sen, että perustavanlaatuisiin oikeuksiin pystytään puuttumaan muuttamalla ainoastaan REACH-asetuksen liitteitä.

Kemikaalilainsäädännössä kuten muussakin lainsäädännössä on yleispiirteenä se, että valtaa siirtyy ylikansalliselle tasolle hivuttaen. En pidä tätä kehityssuuntaa Suomen kansallisen edun mukaisena.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Olisi yleisellä tasolla tärkeää, että kansallisvaltioilla säilyisi mahdollisimman iso päätösvalta kaikilla osa-alueilla.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Olen ympäristövaliokunnan varajäsen, joten asia nousee esiin valiokunnan keskusteluissa aika ajoin.

 

Teuvo Hakkarainen
(Perussuomalaiset, Identiteetti ja demokratia -ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

On hyvä, jos tämän myötä saadaan loppumaan kaikkein haitallisimpien kemikaalien käyttö muun muassa leluissa ja niissä materiaaleissa, jotka joutuvat kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

Hankaluuksia tulee, jos EU puuttuu vielä nykyistäkin enemmän esimerkiksi maataloustuotannon tehokkuuteen torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön rajoittamisella.

Edessä ovat samat kissanhännänvedot, mitkä koskevat Unionin toimintaa yleisemminkin: epätietoisuus jäsenmaiden kansallisesta toimivallasta ja loputon vatkaaminen siitä, miten EU:n säännöksiä tulisi tulkita ja soveltaa käytäntöön.

Ympäristön varjolla EU työntää nokkansa yhä syvemmälle asioihin, jotka kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Noudattavatko kaikki jäsenmaat kemikaali- tai muitakaan säädöksiä samalla tavalla?

Suomi todennäköisesti pyrkii tässäkin asiassa mallioppilaaksi. Toivottavasti se ei tarkoita, että hirttäydymme pilkuntarkasti jokaiseen pykälään niin, että lisää tehtaanpiippujamme katoaa Kaukoitään.

Kun EU kiristää jatkuvasti ympäristönormejaan, täytyy EU:n tuotannon suojautua epäreilulta kilpailulta heikompien ympäristönormien maista.

Lokakuussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans kehui, että kemikaalistrategian avulla ”viherrytämme talouttamme”. Ei kiitos!

Olen aiemminkin todennut, että Green Dealit, Afrikka-paketit ja ilmastorahastot pitää nyt unohtaa. EU voi selvitä koronakriisistä, mutta euro ei siitä selviä.

Hakkaraisen kuva: Euroopan unioni


Miapetra Kumpula-Natri
(SDP, Sosialistien ja demokraattien ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Kemikaalistrategia luo tietä kohti myrkytöntä Eurooppaa. Haitallisimpia kemikaaleja tulee käyttää vain, kun se on yhteiskunnallisesti välttämätöntä.

Kemikaaleja kuitenkin myös tarvitaan, jotta voimme viedä Eurooppaa kohti päästöttömyyttä, esimerkiksi sähköautojen akuissa.

Strategia voi vahvistaa EU:n asemaa kemian turvallisuuden normien edelläkävijänä!

Parhaimmillaan se lisää kemikaalien kestävyyttä ja turvallisuutta, eurooppalaisyritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa koko alan vihreän siirtymän. Se on myös edellytys kiertotaloudelle.

Tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen on oikeutetusti strategian ytimessä.

Merkittävänä talousalueena EU:lla on globaalia vipuvoimaa, kun se luo normeja ja standardeja.

On tärkeää, että uusia kemikaaleja kehitettäessä huomioidaan näiden turvallisuus ja kestävyys suunnittelusta tuotantovaiheeseen ja käyttöiän loppuun. Näin suojelemme samalla ilmastoa, biodiversiteettiä ja ekosysteemejä.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Valvontaa täytyy parantaa. Erityistä huomiota vaativat kulutustuotteet ja lapsille suunnatut tuotteet.

Tuontituotteiden ja verkkomyynnin valvontaa aiotaan kehittää, se on tarpeellista kuluttajien turvallisuudelle. Tuotteiden on oltava turvallisia riippumatta niiden valmistusmaasta tai myyntipaikasta.

Strategian tavoitteena on parantaa kemikaalien yhteisvaikutusten huomioimista. Tämä on tärkeää, koska kuluttajat altistuvat eri kemikaaleille eri tuotteiden kautta.

Pidän tärkeänä, että strategiassa kiinnitetään myös työturvallisuuteen huomiota esimerkiksi lyijyn ja asbestin suhteen, altistumiseen pyritään puuttumaan raja-arvoilla.

Kemikaalitiedon tulee olla kaikkien keskeisten tahojen saatavilla. Komission tavoite avoimesta tietokannasta datan jakamisen helpottamiseksi on kannatettava.

3. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Kemikaaliasiat näkyvät omassa työssäni sekä parlamentin teollisuus- että kansainvälisen kaupan valiokuntien agendoilla, vaikka näissä valiokunnissa ei anneta lausuntoa strategiasta.


Eero Heinäluoma
(SDP, Sosialistien ja demokraattien ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

On hyvä, että strategia on kokonaisvaltainen ja ottaa huomioon ympäristölle ja terveydelle haitalliset kemikaalit.

On tärkeää, että strategia nostaa tavoitteeksi mm. ihmisten hormonitoimintaa häiritsevien aineiden hillitsemisen.

Hitaasti ihmisten terveyttä heikentävillä haitallisilla kemikaaleilla on pitkäaikaisia ja kumuloituvia terveydellisiä ja sitä kautta kansanterveydellisiä seurauksia.

Haasteena näen eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamisen ja ettei EU:ssa kiellettyjen kemikaalien tuotantoa tai hankintaa siirry sääntelyn ulkopuolisiin maihin.

Kemikaaleja tulisi koskea samat normit EU:n sisäisten ja ulkopuolisten toimittajien kohdalla.

Kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämisessä uusien innovaatioiden ja teknologian kehittäminen on keskeisessä asemassa ja nousee myös strategiassa vahvasti esiin.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Yritysten yhteiskuntavastuu läpi koko tuotteen tuotantoketjun on asia, jota EU pyrkii edistämään laajalti niin yritysten toimintaa koskevissa säädöksissä kuin kauppasopimuksissa.

EU-tason yritysvastuulakia meillä ei kuitenkaan vielä ole, joten tuotannon koko ketjun seuraaminen on iso haaste.

Kemikaalistrategia on kunnianhimoinen esitys, mutta ratkaisevaa on kemikaalien käyttöä koskevan lainsäädännön uudistaminen johdonmukaisella tavalla.

3. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten? 

Edustan Euroopan parlamentissa talous- ja raha-asioiden sekä budjettivaliokuntaa. Niissä kemikaalistrategia ei näy suoraan. Budjettivaliokunta vastaa rahoituksista ja siten on tärkeä osa strategian toimeenpanoa.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käsitellään tällä hetkellä kestävää rahoitusta ja taksonomiaa.

Tällä eräänlaisella luokitusjärjestelmällä pyritään luomaan luokittelua eri toimintojen, kuten energia- tai akkutuotannon kestävyydelle. Tavoitteena on, että kestävät toiminnot ovat houkuttelevampia sijoituskohteita.

Taksonomiapäätöksellä tulee olemaan isoja liiketoimintaan liittyviä vaikutuksia, joten sen toimeenpanossa on syytä olla tarkkana myös suomalaisyrityksiin kohdistuvien vaikutusten takia.

Heinäluoman kuva: Euroopan parlamentti


Ville Niinistö
(Vihreät, Euroopan vapaa allianssi -ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

EU toivoo kemianteollisuuden etenevän suuntaan, jossa terveyden edistäminen ja ympäristönsuojelu yhdistyvät. Strategia on askel oikeaan suuntaan. Se tarjoaa puitteet kestävämmälle, puhtaammalle ja kilpailukykyisemmälle kemianteollisuudelle.

Myös alalle on tärkeää, että vaatimukset ovat läpinäkyviä ja sääntelyjärjestelmä yksinkertainen, mutta samalla terveys- ja ympäristövaatimuksiltaan edistyksellinen.

Strategia johtaa kohti myrkyllisten kemikaalien käytön asteittaista lopettamista. Vaaralliset aineet kielletään tuotteissa nopeammin ja laajemmin. Tämä on tervetullutta.

Strategiassa esitetään lisäksi tiukennuksia PFAS-yhdisteiden käyttöön ja se huomioi myös tämän hetken kuuman aiheen, uusiutuvan vedyn.

Kemikaalistrategiassa on yhtymäkohtia EU:n kiertotaloustavoitteisiin. Siinä esitetään toimia primaari- ja uusioraaka-aineiden sekä -tuotteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Uusioraaka-aineiden ongelma on ollut kemiallista sisältöä koskevien tietojen puute.

Kun tuotannon alkupäässä pyritään siihen, että tuotteissa ei ole vaarallisia aineita, Euroopassa tuotetut ja kierrätetyt tuotteet ovat turvallisia myös myöhemmin.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Strategiassa ei korosteta tarpeeksi kemianteollisuudelle välttämätöntä irtautumista fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineiden ylikulutusta ja kestämätöntä hyödyntämistä.

Kemianteollisuus tarvitsee valtavasti energiaa ja raaka-aineita, ja fossiilipohjaisiin energiamuotoihin nojaava kulutus ei ole maapallon kantokyvyn kannalta kestävää.

Vaikka strategiassa viitataan vähähiilisten ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisten kemikaalien ja materiaalien tuotantoprosessien tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon, strategiassa olisi pitänyt ottaa konkreettisempia tavoitteita kemianteollisuuden kestävyystavoitteisiin niin energian kuin raaka-aineidenkin osalta.

Euroopan parlamentti on peräänkuuluttanut komissiota päivittämään teollisuusstrategiansa Covid-19 pandemian myötä – tässä on mahdollisuus kiinnittää huomiota teollisuuden tukemiseen siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta konkreettisten tavoitteiden kautta.

Viimeistään pandemia on osoittanut, että globaaleista arvoketjuista riippuvaisen Euroopan tulee pyrkiä vahvistamaan strategisia arvoketjuja myös Euroopan sisällä ja siten pitää huolta kemian alan teollisesta ketjusta ja tuotannosta kokonaisuutena Euroopassa.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Työskentelen teollisuus- ja ympäristövaliokuntien jäsenenä. Euroopan parlamentti laati heinäkuussa 2020 oma-aloiteraportin tuolloin komission valmistelussa olevaan kemikaalistrategiaan ENVI-valiokunnan johdolla.

Kiertotalousraportti sekä teollisuusraportti, jotka linkittyvät läheisesti kemikaalistrategiaan, ovat lisäksi myös ITRE-valiokunnan käsittelyssä. ITRE-valiokunnassa olen vihreiden koordinaattori, joten seuraan kaikkia valiokuntaan tulevia komission aloitteita.

Kemikaalistrategiaan liittyvät, tulevat lainsäädäntöaloitteet käsitellään myös näiden valiokuntien johdolla.

Alviina Alametsä
(Vihreät, Euroopan vapaa allianssi -ryhmä)

  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

EU:n kestävän kehityksen kemikaalistrategia kohti myrkytöntä ympäristöä on kauan odotettu.

Sen on tarkoitus varmistaa, että kemikaalit ovat turvallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tämä on erittäin tärkeää.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä

Kemikaalistrategiassa pitäisi huomioida vielä paremmin työntekijöiden suojaaminen haitallisilta kemikaaleilta.

Lisäksi esimerkiksi osaa vaarallisista torjunta-aineista ei olla vielä kielletty EU:ssa. Nämä asiat vaativat paljon kehittämistä.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä yritän edistää ympäristönsuojelua, ilmastokriisin torjuntaa ja myrkytöntä ympäristöä myös kansainvälisesti silloin, kun tähän tulee ulkosuhteissa mahdollisuuksia.

Kemikaalistrategia on kuitenkin paljon enemmän muiden valiokuntien vastuulla.

Lue myös muiden meppiemme mielipiteet numerossa 3/2021 ilmestyneestä jutusta Suomen europarlamentaarikot tukevat EU:n uutta kemikaalipolitiikkaa.


Elsi Katainen
(Keskusta, Renew Europe -ryhmä)

1.Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Strategian kattava ja horisontaalinen ote on tervetullut.

On hyvä, että strategia huomio tärkeän terveysnäkökulman lisäksi yritysten kilpailukyvyn, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä materiaalien kierron ja kestävyyden laajasti koko yhteiskunnassa.

Tämä lujittaa ihmisten ja ympäristön suojelua sekä tukee kiertotaloutta ja kasvua.

On tärkeää, että strategia kiinnittää huomiota kemikaaliturvallisuuden heikkoihin lenkkeihin, kuten hormonaalisiin haitta-aineisiin.

Haasteelliseksi voi osoittautua strategian kunnianhimoinen aikataulu, sillä sen sisältämät 50 erilaista aloitetta pitäisi käsitellä neljässä vuodessa.

Vauhdin hurmassa ei saa unohtua huolellinen vaikutustenarviointi ja uudistusten linjakkuus EU:n muun lainsäädäntötyön kanssa. On pidettävä huoli, että pk-yritykset pysyvät muutoksessa mukana.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että strategian tavoitteet yksinkertaisesta ja selkeästä lainsäädännöstä toteutuvat. Eri maiden intressejä sovitettaessa lainsäädäntö tuppaa usein monimutkaistumaan.

Esimerkiksi ”yksi aine, yksi arviointi” -periaatteen toteutumisesta on pidettävä kiinni.

On myös tärkeää, että pidämme ovet auki uusille teknologioille ja innovaatioille.

Toimeenpanossa on varmistettava, että lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti kaikissa EU-maissa.

Kansainvälisesti on kiinnitettävä huomiota EU:n teollisuuden kilpailukykyyn tilanteessa, jossa mantereemme tuotantovaatimukset ovat muuta palloa tiukemmat.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Kemikaalistrategian toimeenpano tulee näkymään maatalousvaliokunnassa elintarvikkeisiin liittyvissä asioissa, kuten ruokapakkaukset ja kemikaalijäämät.

Nämä tulevat ajankohtaiseksi, kun koko ruokaketjua uudistavan Pellolta Pöytään -strategian toimeenpano alkaa tänä vuonna.

Liikennevaliokunnassa yhtymäkohtia löytyy esimerkiksi liikennepolttoaineisiin ja niiden varastointiin liittyvissä kysymyksissä.

Kataisen kuva: Joel Häkämies

 

Mauri Pekkarinen
(Keskusta, Renew Europe -ryhmä)


  1. Mitä hyvää tai haasteellista kemikaalistrategia mielestäsi tuo Eurooppaan?

Strategia on ensimmäinen askel kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettuja saasteettomuuden ja myrkyttömän ympäristön tavoitteita.

Strategialla tuetaan innovointia turvallisten ja kestävien kemikaalien kehittämiseksi, ja se auttaa parantamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua vaarallisilta kemikaaleilta.

Tavoitteisiin sisältyy kaikkein haitallisimpien kemikaalien käytön kieltäminen kulutustuotteissa, ellei niiden käyttöä osoiteta yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi.

  1. Mikä strategiassa tai sen toimeenpanossa vaatii nyt erityistä huomiota tai kehittämistä?

Strategiassa kiinnitetään myös jäsenvaltioiden huomio elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamiin mahdollisuuksiin investoida EU:n teollisuuden vihreään ja digitaaliseen siirtymään, myös kemianteollisuuden alalla.

EU:lla on pitkälle kehittynyt kemikaalilainsäädäntö, jolla on luotu maailman edistynein tietopohja kemikaaleista ja perustettu tieteellisiä elimiä kemikaalien riskien ja vaarojen arviointia varten.

EU on myös onnistunut vähentämään tiettyjen vaarallisten kemikaalien, kuten karsinogeenien, ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia riskejä.

EU:n kemikaalipolitiikkaa on kuitenkin edelleen lujitettava, jotta voidaan ottaa huomioon uusin tieteellinen tieto ja kansalaisten huolenaiheet.

  1. Näkyykö kemikaalistrategia omassa työssäsi esimerkiksi jossakin valiokunnassa? Miten?

Työskentelen varsinaisena jäsenenä ITRE-valiokunnassa. Kemikaalistrategiassa nähdään EU:n teollisuus maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä toimijana turvallisten ja kestävien kemikaalien tuotannossa ja käytössä.

Siinä esitetyillä toimilla tuetaan teollisuuden innovaatioita, joilla kemikaalien turvallisuudesta ja kestävyydestä voidaan tehdä EU:n markkinoiden normi ja maailmanlaajuinen mittapuu.

Kemianteollisuus on EU:n neljänneksi suurin teollisuudenala, joka työllistää suoraan noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Tuotetuista kemikaaleista 59 prosenttia toimitetaan suoraan muille aloille, kuten terveydenhuoltoon, rakennusalalle ja auto-, elektroniikka- ja tekstiiliteollisuuteen.


(Heidi Hautalaa ei tavoitettu vastaamaan)

Artikkelikuva: iStockPhoto

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia