Kemianteollisuudelta kymmenen kohdan korjaussarja – näin ratkaistaan osaajapula

Kemianteollisuus ry on esitellyt ehdotuksen suomalaista teollisuutta vaivaavan osaajapulan kampittamiseksi. Järjestö julkisti kymmenen tärkeimmän toimenpiteen ohjelmansa Porin SuomiAreenalla 29. kesäkuuta.

Suomalaista osaamista ja työvoimapulaa pohtivat SuomiAreenan paneelissa kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala, Ammatillisen koulutuksen johtajaverkoston Sado ry:n puheenjohtaja Maija Aaltola, opetusneuvos Martti Hellström, Bolidenin vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen.

Paneelia veti Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen.

Pisa-tulokset laskevat, ja yrityksillä on kasvava huoli osaajien taitotasosta. Kemianteollisuus painottaa, että kyse on koulutusjärjestelmän haasteista. Nuoria pitää pystyä tukemaan paremmin, jotta työelämävalmiudet saadaan riittävälle tasolle.

”Osaamistematiikka herättää jatkuvasti keskustelua kemianteollisuudessa, koska osaajatarpeemme kasvaa jatkuvasti”, Anni Siltanen kertoo.

”Ala on asettanut kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet, jotka vaativat muun muassa uuden teknologian innovointia ja niiden käyttöä prosesseissa, mikä vaatii entistä enemmän kyvykkyyksiä ammattiosaajilta.”

Kymmenen pointtia

Kemianteollisuuden korjaussarja tiivistää tärkeimmät ehdotuksensa näin:

1. Luokanopettajakoulutukseen pakolliseksi riittävä määrä luonnontieteellis-matemaattista (luma) koulutusta. Hallitusohjelmassa mainittu Luma-strategia tulee toteuttaa kiireellisesti.

2. Teknillisten alojen ammatillisen koulutuksen luma-opetusta on lisättävä osana yhteisiä tutkinnon osia. Teollisuus tarvitsee osaajia, jotka ymmärtävät teollisten prosessien lainalaisuudet.

3. Ammatillisen koulutuksen vetovoima tulee saada kasvuun. Oppilaiden ohjauksen laatuun tulisi panostaa siten, että ammatilliseen koulutukseen soveltuvat kyvykkyydet tunnistetaan entistä paremmin ja autetaan opiskelijaa hakeutumaan hänelle sopiville aloille.

4. Ammatillisia tutkintoja tulisi joustavoittaa siten, että ne vastaavat entistä paremmin työelämän tarpeisiin.

5. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää entisestään parantaa, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Ilman jatkuvaa ja laadukasta vuoropuhelua – ja pitkäjänteistä strategista yhteistyötä – koulutus ei kehity tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaksi.

6. Nuorten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.

7. Sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin on saatava lisää moniammatillista yhteistyötä, esimerkiksi opinto-ohjausta ja kuraattoreja.

8. Suomeen tulee luoda rekrytointistrategia kansainvälisten ammatillisten osaajien saamiseksi teollisuuteen.

9. D-viisumi tulee laajentaa koskemaan myös ammatillisia osaajia.

10. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestämislupa tulee myöntää automaattisesti, mikäli elinkeinoelämä ja koulutuksen järjestäjä sitä yhdessä hakevat.

(Kuva Pexels) Kemianteollisuuden korjaussarja korostaa muun muassa luonnontieteellisten aineiden ja matematiikan koulu- ja ammattiopetuksen merkitystä.

Lue myös:

Anni Siltanen: Pienen kansan pääoma on korvien välissä


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia