Enemmistö kemian alan yrityksistä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämä käy ilmi Kemianteollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn tuloksista.
Kysely osoitettiin järjestön lähes neljänsadan jäsenyrityksen toimitusjohtajille, ja vastauksia saatiin lähes sata.
Järjestön toimitusjohtaja Mika Aalto kertoo, että 51 prosenttia vastaajista pitää Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta riskinä tulevaisuuden investointien kannalta.
”Kyselymme avoimissa vastauksissa yrityksiltämme tuli paljon tukea Suomen Nato-jäsenyydelle ja toiveita lisätä puolustusmäärärahoja.”
Kemianteollisuuden jäsenpulsseja on toteutettu säännöllisesti sen jälkeen, kun koronapandemia alkoi parisen vuotta sitten.
Tuoreella kyselyllä selvitettiin sitä, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodan seuraukset heijastuvat kemian alaan. Kysely toteutettiin 10.–14. maaliskuuta.
Vastaukset osoittavat, että 24. helmikuuta alkaneella sodalla ja EU:n asettamilla Venäjä-pakotteilla on ollut jo ensimmäisinä viikkoina merkittäviä vaikutuksia.
Vaikka talouspakotteet näkyvät kemianyritysten liiketoiminnassa ja tuotannossa ja luovat tulevaisuuteen epävarmuutta, kemianyritykset ovat pakotteisiin vahvasti sitoutuneita.
”Kemianteollisuus ry liittoperheineen tuomitsee jyrkästi Venäjän tekemän painostuksen ja sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Jäsenyrityksemme puoltavat vahvasti EU:n Venäjä-pakotteita”, Aalto korostaa.
Sota hankaloittaa liki kaikkien kemianyritysten toimintaa
Kemianteollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksistä 46 prosenttia ilmoitti käyvänsä kauppaa Venäjän kanssa. 64 prosenttia tästä joukosta on jo rajoittanut Venäjän-kauppaansa tai yritystoimintaansa Venäjällä omaehtoisesti.
Valtaosa eli 86 prosenttia alan yrityksistä Suomessa näkee sodan aiheuttaman kansainvälisen kriisin vaikeuttaneen niiden liiketoimintaa vähintään jonkin verran.
Tästä huolimatta 95 prosenttia jäsenpulssiin vastanneista pitää EU:n asettamia pakotteita Venäjälle oikeana toimena. Uusia pakotteita ja Venäjän asettamia vastapakotteita otetaan käyttöön jatkuvasti.
”Jäsenpulssi kertoo, että juuri nyt yritysten tilanne on parempi kuin reilu vuosi sitten, helmikuussa 2021. Tunnelmat ovat kuitenkin heikentyneet edellisestä, marraskuussa toteutetusta kyselystä”, Mika Aalto kertoo.
”Voisi tiivistää, että uusi kriisi alkoi juuri kun olimme pääsemässä yli koronasta. Tämä näkyy myös kannattavuusarvioissa.”
Jäsenpulssiin vastanneista 38 prosenttia ennakoi kannattavuutensa laskevan vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Kannattavuuden kasvuun uskoo enää 22 prosenttia, ennallaan pysymiseen 40 prosenttia.
Marraskuussa 2021 kannattavuusarviot jakautuivat tasakolmanneksiin kasvun, laskun ja ennallaan pysymisen kesken.
Osa kemianyrityksistä pystyy viemään tuotteita muualle, kun vienti Venäjälle on estynyt. Raaka-aineiden nopeasti kohoavia hintoja on kuitenkin mahdollista siirtää eteenpäin vain osittain.
Valopilkkuna Aalto pitää yritysten investointiaikeita.
”Tilanteesta huolimatta optimismia näkyy. Vastaajista 43 prosenttia arvioi yrityksensä investointien Suomeen kasvavan ja 42 prosenttia pysyvän ennallaan kahden lähivuoden aikana.”
Venäjä ollut tärkeä kauppakumppani
Johtaja Sampo Pehkonen Kemianteollisuus ry:stä toteaa Venäjän olleen Suomelle edelleen merkittävä kauppakumppani, vaikka maan painoarvo onkin pienentynyt takavuosista.
”Suomen tavaratuonnista kymmenesosa tuli vuonna 2020 Venäjältä. Osuus oli suurin kaikista EU-maista. Ylivoimaisesti suurin tuontiryhmä ovat öljyt, polttoaineet ja sähkö.”
”Tavaraviennistä Suomen Venäjän-kaupan osuus oli 5,3 prosenttia, ja tätä suurempi osuus oli vain Baltian mailla. Venäjälle viedään jalostettuja tuotteita.”
Viime vuonna Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin vientimaa. Neljäsosa tavaraviennistä oli kemianteollisuuden tuotteita, arvoltaan 930 miljoonaa euroa, mikä on 7 prosenttia kemian koko viennistä.
”Euromääräisesti suurimmat ryhmät olivat peruskemian tuotteet ja jalostetut öljytuotteet”, Pehkonen kertoo.
”Venäjän-viennin suhteellinen osuus oli kuitenkin suurin tuoteryhmissä maalit, lakat ja painovärit sekä pesuaineet ja kosmetiikka. Näillä aloilla uusien vientimarkkinoiden löytäminen on erityisen tärkeää.”
Ukrainan sota ja pakotteet rouhaisevat tuntuvasti kasvuodotuksia. Suomen Pankki arvioi 11. maaliskuuta Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 0,5–2 prosenttia, kun arvio vielä joulukuussa oli 2,6 prosenttia.
Yritykset varautuvat raaka-aineiden saatavuusongelmiin
Valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen Kemianteollisuus ry:stä sanoo alan yritysten ryhtyneen heti sodan puhjettua toimiin raaka-ainesaantinsa turvaamiseksi.
”Monia kysymyksiä on avoinna, mutta kemian yrityksillä on hyvät valmiudet joustoihin ja muutoksiin tilanteen vaatiessa.”
”Teollisuudelle tärkeä maakaasuverkosto toimii edelleen normaalisti”, Kinnunen tähdentää.
Haminassa viimeistellään nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalia, ja Liettuan ja Puolan välinen GIPL-kaasuputki avautuu toukokuun alussa. Molemmat hankkeet loiventavat EU:n riippuvuutta Venäjän maakaasusta.
Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Tuomas Tikka kertoo raaka-aineongelmien osuvan myös lannoitetuotannon arvoketjuihin.
”Suomessa on omaa fosforin tuotantoa, mutta typen ja kaliumin osalta tilanne on haastavampi. Viime vuonna tuodusta ammoniakista 79 prosenttia ja kaliumkloridista 87 prosenttia tuli Venäjältä.”
”Kriisi voi nopeuttaa vihreää siirtymää”
Iso havainto Tikan mukaan on, että vihreä siirtymä vahvistaa huoltovarmuutta.
”Kun fossiilisten raaka-aineiden käyttö vähenee, vähenee samalla riippuvuus Venäjästä.”
Esimerkkeinä hän mainitsee biopohjaiset ja synteettiset raaka-aineet, vedyn valmistuksen polttokenno-elektrolyyserissä ja kiertotalouden ratkaisut, jotka kaikki vauhdittavat poistumista fossiilitaloudesta.
Mika Aalto toteaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan yhdistäneen Euroopan unionia.
”Kriisi voi myös osaltaan nopeuttaa vihreää siirtymää ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Nämä puolestaan tukevat maamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta”, Aalto sanoo.
”Nyt on tärkeää tiivistää yhteistyötä Suomen valtion ja elinkeinoelämän kesken erityisesti vihreän siirtymän osalta.”
Monet kemian yritykset ovat Aallon mukaan tehneet lahjoituksia Ukrainan sodan uhreille. Lahjoitussummat ovat vaihdelleet tuhansista euroista jopa miljooniin.
Myös Kemianteollisuus ry liittoperheineen on lahjoittanut Ukrainalle 49 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta.
Leena Joutsen
(Kuva Adobe Stock) Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet EU:n talouspakotteet ovat hankaloittaneet myös Suomessa toimivien kemianyritysten tilannetta. Yritysten tuki Ukrainalle ja pakotteille on silti vahva.
17.3.2022 klo 12.55: Uutista on päivitetty kauttaaltaan.
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
- Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
