Kansainvälinen tutkimus on löytänyt vakavia puutteita Stoffenmanager- ja Advanced Reach Tool (ART) -malleista.
Tutkijoiden mukaan työkaluja ei tulisi enää käyttää lakisääteisissä kemikaaliturvallisuuden arvioinneissa.
Stoffenmanager ja ART ovat molemmat Euroopan kemikaaliviraston suosittelemia malleja lakisääteisen kemikaaliturvallisuuden määrittämiseen työpaikoilla.
Lainsäädännössä malleja käytetään arvioimaan, mitkä ovat puitteet kemikaalien turvalliselle käytölle.
Mallien avulla tehdään myös työpaikkakohtaisia riskiarviointeja ja määritetään suojautumistarpeet kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteissa (ktt).
”Merkittävä vaikutus kemikaaliturvallisuuteen”
Molempien mallien puutteet vaikuttavat merkittävästi kemikaaliturvallisuuteen, tutkijat sanovat.
Pelkästään Stoffenmanagerilla on maailmassa yli 37 000 käyttäjää. Työkalulla on vuoteen 2020 mennessä tehty yli 310 000 kemikaaliturvallisuuteen liittyvää riskinarviointia.
Helsingin yliopiston tutkijan Joonas Koiviston johtaman tutkimuksen mukaan mallien ongelmat ilmenevät kaikissa käyttötilanteissa.
Kummankin mallin on ilmoitettu noudattavan fysikaalisia periaatteita, kuten massan säilymislakia. Tutkijoiden tekemän teoreettisen analyysin perusteella näin ei kuitenkaan ole.
Kolmella lailla epävarmoja
Tuore tutkimus osoittaa mallien epävarmuuden kolmelta kannalta.
Ensinnäkin käytetyt mallit ovat epäfysikaalisia, koska niille asetettavat parametrit eivät huomioi syy-seuraus-suhdetta.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa paikallista poistoilmaa lisätään, tulisi tällöin joko pienentää yleisilmanvaihdon poistovirtausta tai lisätä tuloilmavirtausta.
Lisäksi parametrien arvot valitaan osittain subjektiivisilla määritelmillä eli valikoijan summittaisen valinnan tuloksena.
Kolmanneksi mallit on kalibroitu subjektiivisesti asetetuilla kertoimilla, jotka on määritetty sekottamalla keskenään erilaisia altistusryhmiä, joita ovat esimerkiksi lääketeollisuus, leipomot ja rakennustyömaat.
”Tulokseksi voidaan manipuloida melkein mitä vain”
Altistuksen arvioinnissa altistusarvojen tulee olla objektiivisia, toisin sanoen määrällisiä, tutkijat tähdentävät.
Heidän mukaansa nykyisillä mallinnustavoilla tulokseksi voidaan manipuloida melkein mikä tahansa altistumisluku käyttäjän toiveiden mukaan.
”Myös fysikaalisissa malleissa on paljon epävarmuustekijöitä, mutta näissä tapauksissa epävarmuudet voidaan määrittää ja mallinnustuloksen tarkkuutta voidaan arvioida luotettavammin”, Koivisto sanoo Helsingin yliopiston sivuilla.
Tilalle kaksilaatikkomalli
Tutkijat suosittelevat korvaamaan epäfysikaaliset mallit fysikaalisella ”kaksilaatikkomallilla”. Se kuvaa suurempaa pitoisuutta lähellä pistemäistä päästölähdettä ja ottaa huomioon sen, että massa ei voi syntyä tai hävitä ilman syytä.
Koivisto kollegoineen on laatinut myös tutkimuksen, joka esittää, kuinka kaksilaatikkomallia voidaan käyttää kemikaaliturvallisuuden päätöksentekoon ja kuinka sillä voidaan määrittää turvallisen käytön reunaehdot.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen tutkimuslaitoksen Inarin yhteydessä tehtävä tutkimus on monivuotinen hanke.
Kuva Pexels
