Helsingin yliopistossa on kehitetty entistä tarkempia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan todentaa kielletyn kemiallisen aseen käyttö.
Tekniikoita hioi kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä väitöstutkimuksensa tehnyt Solja Säde.
”Tavoitteena oli edistää alan menetelmäkehitystä yleisesti sekä auttaa menetelmien standardoinnissa”, Säde kertoo.
Kemikaali muuttuu aseeksi, kun sillä pyritään tahallisesti vahingoittamaan yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää.
Vaikka käytetystä aineesta olisi saatavilla vain pieni näyte, tekijän jäljille päästään kemiallisen rikosteknisen tutkimuksen keinoin. Näyte voi olla vaikkapa maata, kasveja tai iholta otettu pyyhkäisy.
Rikostutkimus voi tapahtua analysoimalla kemiallisen näytteen sivutuotteita, epäpuhtauksia, hajoamistuotteita ja yhdisteiden isotooppisuhteita.
Aineen alkuperä selville
Säde tuotti väitöstyössään erilaisia yhdisteitä eri valmistajilta ostetuilla kaupallisilla kemikaaleilla, jotka toimivat lähtöaineina.
Epäpuhtauksien profiloinnin ja tilastollisten monimuuttujamenetelmien avulla selvisi yhteys tietyn tuotteen ja sen lähtöaineiden valmistajien välillä.
Menetelmällä voidaan saada lisää tutkinnallisesti tärkeää informaatiota mahdollisesta kemiallisessa iskussa käytetystä taisteluaineesta.
Työkalu laadunvalvontaan
Säde rakensi myös laadunvarmistusnäytteen, joka takaa kaasukromatografia-massaspektrometrialaitteiden optimaalisen toiminnan erityisesti kemiallisessa rikosteknisessa tutkimuksessa.
Laadunvarmistusnäyte sisältää yhdisteitä, jotka kertovat laitteen toimintakunnon tasosta. Yhdisteillä on eri pitoisuuksia.
Säteen näytettä hyödynnettiin tulosten vertailussa, johon osallistui 11 alan laboratoriota eri puolilta maailmaa.
Vertailussa olivat myös kemiallisessa rikosteknisessä tutkimuksessa laajasti käytetyt tilastolliset luokittelumenetelmät. Tutkimusartikkeli julkaistaan lähiaikoina.
Kieltoa rikottu moneen otteeseen
Kemiallisten aseiden kehittäminen ja käyttö kiellettiin CWC-sopimuksella vuonna 1997. Sopimusta valvoo kieltojärjestö OPCW. Helsingin yliopistossa toimiva Verifin on yksi OPCW:n laboratorioverkoston jäsenistä.
Kemiallisia taisteluaineita on kiellosta huolimatta käytetty muun muassa Syyriassa vuosina 2013–2018. Vuonna 2017 aineilla murhattiin Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin velipuoli Kim Jong-nam.
Lisäksi niillä myrkytettiin venäläinen kaksoisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia Skripal vuonna 2018 sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi vuonna 2020.
Venäjän epäilleen turvautuneen kiellettyihin mellakantorjunta-aineisiin myös Ukrainassa vuosina 2024–2025.
Solja Säteen väitöskirja Chemical forensics analysis of chemical warfare agents – Development of methods and efforts towards standardisation tarkastetaan 26. syyskuuta 2025.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Syyrian synkkä salaisuus – sariinin käyttö varmistui Suomessa
Suomalaiset naiset ja kemia -sarjan juttu: Paula Vanninen tuntee kemialliset taisteluaineet
Syyrian kemiallisia aseita tuhottiin Riihimäellä: Neljä vuosikymmentä vaarallisten jätteiden käsittelyä – Riihimäen laitos viettää juhlavuotta
Kun kemiallisen aseen tutkimus Ouluun tuli – Erkki Rahkamaa oli alansa pioneeri
Aseita helvetistä – entä jos Venäjä ryhtyisi kemialliseen sodankäyntiin?
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
