Solu- ja molekyylibiologian professori Lotta-Riina Sundberg on kiinnostunut bakteereiden aiheuttamista infektiotaudeista ja siitä, kuinka niitä voitaisiin parantaa lääkkeettömästi virusten avulla. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Virukset antamaan lisätukea antibiooteille – tutkimus tuo uutta tietoa faagien mahdollisuuksista

Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät bakteereita infektoivien virusten eli faagien ja antibioottien yhteisvaikutuksen hyödyntämistä tulehdusten hoidossa. Hanke on saanut rahoitusta Sigrid Juséliuksen säätiöltä.

Faagit ovat osa ihmisen mikrobiomia ja osallistuvat elimistön puolustukseen sitoutumalla limakalvoille. Faagihoitoa pidetään lupaavana erityisesti yhdessä antibioottien kanssa, mutta limakalvoympäristön vaikutukset hoidon tehoon tunnetaan vielä huonosti.

Jyväskyläläistutkimus selvittää sitä, kuinka limakalvojen tila vaikuttaa faagien ja antibioottien yhteisvaikutukseen. Erityisesti monilla sairauksilla ja ikääntymisellä on vaikutusta limakalvojen musiinien tuotantoon, mikä lisää alttiutta bakteeri-infektioille.

Tutkimusmallina hankkeessa käytetään hankalia infektioita aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa ‑bakteeria ja sen faageja.

Tutkimuksen työkaluina käytetään bakteeriviljelmiä, ihmisen keuhkojen epiteelisoluja ja seeprakalamallia, kertoo hanketta johtava professori Lotta-Riina Sundberg.

Teho puntariin

Solumalleissa hyödynnetään linjoja, joissa hengitysteiden keskeisten musiinien ilmentymistä on muunneltu.

”Tämä auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka tehostavat tai estävät faagien tarttumista limakalvoille vaikuttaen vastustuskykyyn bakteeri-infektiota vastaan”, Sundberg kuvailee.

Seeprakalamalli mahdollistaa limakalvojen ikääntymiseen liittyvien muutosten, mikrobiomivaikutusten ja faagien limakalvoihin sitoutumisen tarkastelun kokonaisvaltaisesti.

Tutkijoiden tavoite on tunnistaa tekijöitä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät faagien tarjoamaa suojaa bakteeri-infektioita vastaan.

Kohti yksilöllistä lääketiedettä

Limakalvoympäristön parempi ymmärtäminen on keskeinen asia antibioottiresistenssin vastaisessa työssä.

”Harvinaista molekyyli- ja solutason tutkimuksen yhdistämistä eläinmalleihin hyödyntävä hanke tuottaa uutta tietoa faagihoitojen kehittämiseksi ja yksilöllisten hoitostrategioiden tueksi”, Sundberg kiteyttää.

Toukokuun alussa käynnistynyt Phage-antibiotic interactions in the mucosal environment (PHAME) -hanke kestää kolme vuotta.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia