Kiertotalouden pullonkaulat muoviekosysteemeissä jarruttavat siirtymistä todelliseen muutokseen, paljastaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
Tutkimuksessa tarkasteltiin muovien kiertotalousekosysteemien riippuvuuksia haastattelemalla ekosysteemitoimijoita.
Tulokset osoittavat, että sääntely, teknologia, markkinat, kuluttajakäyttäytyminen ja yhteistyö muodostavat toisiinsa kytkeytyvän mutta ristiriitaisen kokonaisuuden, joka hidastaa kiertotalouden toteutumista.
Tutkijat kutsuvat ilmiötä hyödyttömän kierrättämisen paradoksiksi.
Vaikka muovien kierrätykseen, uusiokäyttöön ja vähentämiseen investoidaan merkittävästi, ekosysteemin eri osien yhteensopimattomuus heikentää vaikutuksia ja estää aidon systeemisen muutoksen.
Järjestelmää tarkasteltava kokonaisuutena
”Tuloksemme osoittavat, että yksittäisten ratkaisujen sijaan on tarkasteltava koko järjestelmää”, sanoo tutkijatohtori Kristina Leppälä Itä-Suomen yliopiston kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksesta.
”Muovien kiertotalous ei etene tehokkaasti, jos sen keskeiset toimijat ja sitä ohjaavat mekanismit ovat keskenään ristiriidassa.”
Tutkimus korostaa, että kiertotalouden edistämiseksi on ratkaistava järjestelmätason jännitteitä, kuten sääntelyn kerroksellisuutta, teknologisten ratkaisujen epävarmuutta ja markkinoiden pirstaleisuutta.
Yksittäisten osa-alueiden sijaan on tarkasteltava järjestelmätason riippuvuussuhteita.
Tutkimus on julkaistu Journal of Circular Economy -lehdessä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!