Kannattava liiketoiminta kasvipohjaisten ainesosien valmistuksessa edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Tähän päätyy VTT:n ja elintarviketeollisuuden Rethink-hanke.
Kasviraaka-aineesta tulisi hyödyntää kaikki osat. Uusia ainesosia pitää kehittää niiden todelliseen käyttöön sopiviksi. Yritysten ja muiden toimijoiden on tehtävä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä.
Johtopäätökset tehtiin kolmivuotisessa Rethink-hankkeessa, jonka toteuttivat VTT:n kanssa Anora, Apetit, Fazer, Helsingin Mylly, Raisio, Valio ja Viking Malt.
Kasvipohjaisella ainesosatuotannolla tarkoitetaan kasviraaka-aineiden, kuten kauran ja härkäpavun, jalostamista erilaisiksi raaka-aineiksi elintarvikevalmistajien käyttöön.
”Globaalisti ruoantuotannossa on meneillään siirtymä kohti paikallisia ja hajautetumpia tuotantomalleja, kun yritykset ja yhteiskunta vahvistavat resilienssiään”, kuvailee hanketta johtanut VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.
Nordlundin mukaan Suomella on hyvät edellytykset luoda uusia kasvipohjaisia tuotantoketjuja ja kannattavaa liiketoimintaa sekä kasvattaa alan teollisuutta.
Meillä on paljon aktiivisia viljelijöitä ja siten valmiudet alueelliseen raaka-ainetuotantoon. Sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat kiinnostuneita kasvipohjaisista tuotteista.
Käyttökohteita myös vaikkapa kosmetiikasta
Monet nykyiset liiketoimintamallit keskittyvät kasviproteiinin tuotantoon, jolloin merkittävä osa raaka-aineen arvosta jää hyödyntämättä. Esimerkiksi herneestä saadaan proteiinia lihankorvikkeisiin, mutta sen hiilihydraattipitoiset sivuvirrat menevät usein rehuksi.
”Erityisesti hiilihydraattipitoisille jakeille olisi kriittistä löytää mahdollisimman korkean arvon käyttökohteita, koska usein niiden pitoisuus on raaka-aineessa suurin”, Nordlund sanoo.
”Pitäisi etsiä rohkeasti käyttökohteita myös yli ruoka-alan, esimerkiksi kosmetiikan alalta.”
Viljelijöiden, ainesosatuottajien, elintarvikeyritysten, sijoittajien ja päättäjien on puolestaan rakennettava yhteisiä toimintatapoja, jotka vähentävät toimitusriskejä ja mahdollistavat tuotannon skaalaamisen.
Investointikelpoisissa tuotantomalleissa raaka-aineen saatavuus, laatu, prosessointi, loppukäyttösovellukset ja kaupalliset reitit suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
Yksi Rethink-hankkeen esimerkki on Viking Maltin ja Valion kumppanuus, jossa kehitettiin idätetystä härkäpapuproteiinirouheesta ratkaisu kasvipohjaisten ja hybridilihatuotteiden markkinoille.
Entsyymiavusteinen prosessointi vähentää kemikaalien tarvetta
VTT:n ratkaisut tähtäävät muun muassa tuotteiden valmistukseen ilman monimutkaista prosessointia. Esimerkiksi entsyymiavusteiset prosessointitekniikat vähentävät kemikaalien käyttöä ja parantavat ainesosien toiminnallisuutta.
Tutkimuskeskus on patentoinut täysin uuden menetelmän kauran ravintokuidun beetaglukaanin konsentrointiin ja hyödyntämiseen.
”Keksintö mahdollistaa kuidun lisäämisen nestemäisiin tuotteisiin siten, että kuitu säilyy ehjänä ja neste juoksevana ja ilman liisterimäistä rakennetta”, Nordlund kuvaa.
VTT:n tutkijat kehittivät hankkeessa myös uuden esikäsittelytekniikan proteiinien erotusprosessiin. Tekniikka ehkäisee palkokasvipohjaisille ainesosille tyypillisiä epämiellyttäviä sivumakuja ja laajentaa palkokasvien käyttömahdollisuuksia elintarvikkeissa.
Päivi Ikonen
Lue myös:
VTT:n spinoff-yrityksen erotusmenetelmä tuo tehoa kasviproteiinien tuotantoon
Uusien proteiinilähteiden kehittäjälle Emilia Nordlundille vuoden akatemiapalkinto
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
