Lounais-Suomen pelloilta jo tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla.
Ely-keskusten toteuttama Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Pohjanmaan maakuntiin.
Pelloille levitetyllä kipsillä vähennetään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia.
”Kipsin vaikutus alkaa välittömästi ja kestää viitisen vuotta”, kertoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ely-keskuksesta, joka koordinoi hanketta.
Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsi myös parantaa maan mururakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää.
Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä Yaran tehtaasta, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena.
Toteutus loppukesällä tai syksyllä
Peltojen kipsikäsittely on viljelijöille maksutonta. He voivat hakea sitä osoitteesta www.kipsinlevitys.fi.
Kipsin levittäminen tehdään erikseen sovittavana ajankohtana pääsääntöisesti loppukesällä ja syksyllä.
”Myös kevätlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylvöä ei suositella levityksen jälkeen”, ohjeistaa Varsinais-Suomen ely-keskuksen erityisasiantuntija Niklas Grönroos.
Suositeltava määrä on noin neljä tonnia kipsiä hehtaaria kohden.
”Viljelijän olisi hyvä vähintään kevytmuokata maa levityksen jälkeen, jotta kipsi pääsee paremmin kontaktiin maaperän veden kanssa”, Grönroos neuvoo.
(Kuva Terhi Ajosenpää) Kipsin levitetään peltoon Vantaanjoen valuma-alueella Nurmijärvellä. Työ tapahtuu levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä.
Aiheesta aiemmin:
Saaristomeren alueen peltojen kipsikäsittely etenee
Suomi haluaa kipsiä Itämeren maiden pelloille
Vantaanjoen peltoja käsitellään kipsillä
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
