Maan hiilipitoisuutta lisätään viljelemällä runsaasti biomassaa tuottavia kasvustoja, ruokkimalla maan pieneliöstöä ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta.

Samalla maan voimakasta muokkaamista vältetään.

Perinnemaiseman hoitoa maatalouden keinoin

Staran vastaavan luontomestarin Aleksi Kankareen mukaan Helsingin pellot soveltuvat uudistavaan viljelyyn hyvin.

”Hoidamme Tuomarinkylän kartanon ja Haltialan tilan kartanomaiden perinnemaisemaa maatalouden keinoin”, Kankare kuvailee.

”Koska maisemapelloilla ei ole tuotantotilojen satopaineita, voimme kokeilla eri viljelymenetelmiä rohkeammin.”

Peltojen hiilinegatiivisuuden toteutumista seurataan laskennallisesti.

Lisää vihreitä viikkoja

Viljelytavan muutos näkyy kaupunkilaisille peltoina, jotka pysyvät pidempään vehreinä.

”Vihreät viikot” lisääntyvät, kun pelloille kylvetään varsinaisen viljelykasvin lisäksi kerääjäkasveja.

”Kun pelto on vihreä koko kasvukauden ajan, maassa olevilla mikrobeilla on syötävää, eikä orgaanista ainesta katoa samalla tavoin kuin kynnetyltä pellolta”, Kankare kertoo.

Peltoon myös puinnin jälkeen jäävä kerääjäkasvi nappaa itseensä liukoisia ravinteita ja ehkäisee niiden valumista vesistöihin.

Viljoja, öljykasveja ja maisemakasveja

Kesällä 2024 Tuomarinkylän ja Haltialan pelloilla viljellään kevätrypsiä, kevätvehnää, kauraa ja kevätohraa.

Lisäksi pelloilla kasvaa muun muassa rehunurmea, auringonkukkaa ja maisemakasveja.

Sato myydään pääosin maatalouden keskusliikkeisiin. Nurmirehua ja viljaa käytetään lisäksi Haltialan eläinten ruokana. Viljaa syötetään myös riistaruokintapaikoilla käyville eläimille.

Lue myös:

Hiiliviljely pienentää maatalouden päästöjä nopeasti – hyvänä esimerkkinä ohra

Suomalaisista pelloista tehdään hiilinieluja