Päästöjen väheneminen puhdisti ilmaa koronakeväänä, mutta joissakin Kiinan suurkaupungeissa näin ei käynytkään. Kun saastepitoisuus oli valmiiksi iso, ilmakehän yhdisteiden reaktiot lisääntyivät.
Koronatautiepidemia hiljensi pohjoisessa ja itäisessä Kiinassa etenkin liikenteen, jonka päästöt putosivat noin 40–70 prosenttiin normaalista.
Tämä vähensi ilman typpioksidipitoisuutta, mikä normaalisti pienentäisi myös otsonipitoisuutta. Ilman yhdisteiden väliset prosessit voivat kuitenkin muuttaa tilanteen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus.
Otsoni on yleisimpänä hapettimena eli oksidien muodostajana pääsyyllinen saastemäärien nousuun ja säilymiseen.
Helsinkiläistutkimuksessa havaittiin, että typen vähentyminen ilmassa yllättäen lisäsi otsonin syntymistä, jos ilman hiilivetypitoisuus oli suuri.
Tämä taas vauhditti ilmakehän muiden yhdisteiden kemiallisia reaktioita.
Lopputulos oli, että yksi saastehiukkanen korvautui toisella. Näin ilman laatu ja näkyvyys pysyivät huonoina tai jopa huononivat entisestään.
”Kun jokin komponentti poistuu ilmakehän saastecocktailista, niin jokin toinen korvaa sen, jolloin saastepitoisuus ei välttämättä putoa”, tiivistää akatemiaprofessori Markku Kulmala yliopiston Ilmakehätieteen keskuksesta.
Päästöjä kannattaa silti suitsia
Päästöjen vähentäminen on Kulmalan mukaan silti järkevää. Mitä laimeampi saastesekoitus ilmassa on, sitä vähemmän yleensä syntyy haitallisia reaktioita ja yhdisteitä.
Oleellista on hänen mukaansa selvittää, mitä saastecocktailissa tapahtuu. Näin opitaan tekemään yhä tarkemmin ilman laatua parantavia päästövähennyksiä.
Tutkimus perustui Helsingin yliopiston Smear-tutkimusasemien mittauksiin, joita tehdään Pekingissä ja Nanjingissa yhteistyössä kiinalaisten yliopistojen ja Kiinan tiedeakatemian kanssa.
(Kuva: Adobe Stock) Smog sumentaa Nanjingin horisontin. Kevään 2020 poikkeusoloissa tehty tutkimus osoitti, että pahimmin saastuneissa kiinalaisissa kaupungeissa saastesumu jopa lisääntyi.
Aiheesta aiemmin:
