Kobolttia, nikkeliä ja muita kriittisiä, taloudellisesti merkittäviä materiaaleja voidaan ottaa kannattavasti talteen myös metallinjalostuksen jätteistä ja sellaisista malmeista, joissa niiden pitoisuus on pieni.
Tämä osoitettiin VTT:n koordinoimassa EU-hankkeessa, jossa kehitettiin uusia ja yhdisteltiin vanhoja talteenottomenetelmiä.
Pelkästään hankkeessa tutkittuja materiaalivirtoja hyödyntämällä esimerkiksi koboltin, nikkelin ja sinkin eurooppalaista omavaraisuutta voitaisiin nostaa jopa 20 prosenttia, tutkijat sanovat.
Metgrow+-projektissa etsittiin myös käyttötapoja jäännösainekselle, josta metallit on jo otettu talteen.
Osa näistä sivuvirroista osoittautui kemiallisesti ja mekaanisesti kestäviksi ja rakenteeltaan sopiviksi seosaineiksi vaikkapa betoniin.
Hyödyntäjien avuksi verkkotyökalu
Hankkeessa rakennettiin lisäksi verkkotyökalu, jolla jätteiden ja köyhien malmien hyötykäytöstä kiinnostuneet eurooppalaiset tahot voivat arvioida raaka-ainevirtoja.
MetGrow Calculator -työkalu on tarkoitettu päätöksenteon tueksi muun muassa kaivoksille, kaivosteknologian kehittäjille, kierrättäjille ja poliitikoille.
Käyttäjä voi syöttää raaka-aineeksi esimerkiksi paikallisen lateriittimalmin tai sinkkiteollisuudessa syntyvän jarosiitin ja arvioida, mitä vaihtoehtoja sen hyödyntämiseen on paikallisin jäte- ja energiahinnoin.
Eurooppa riippuvainen tuonnista
Arvokkaita metalleja tarvitaan muun muassa akkujen, tuulivoimaloiden ja ruostumattoman teräksen valmistuksessa.
Eurooppalainen teollisuus on kriittisten metallien osalta hyvin riippuvainen tuonnista.
Esimerkiksi koboltti on merkittävä akkumetalli. Lähes sata prosenttia sen kulutuksesta joudutaan kattamaan tuonnilla.
Nikkelistäkin lähes 60 prosenttia tuodaan Eurooppaan muualta maailmasta.
(Kuva Adobe Stock) Lähes kaikki Euroopassa käytettävä koboltti joudutaan tuomaan muualta, lähinnä Afrikasta.
