Kuitulujitteisesta muovista ja tavanomaisesta paikkamuovista valmistettu monikerrosrakenne on vahvempi kuin tavanomainen hammaspaikka. Tämä selviää Turun yliopiston tutkijan Tarek Omranin väitöstyöstä.
Lujin monikerrosrakenne paikkaan syntyy 3d-tulostamalla alempaan muovikerrokseen pyramidipintatopografia. Yhdessä kemiallisen kiinnittymisen kanssa se lujittaa rajapinnan ja siten koko kerrosrakenteen tehokkaimmin.
Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat syrjäyttäneet amalgaamin lähes kokonaan. Yhdistelmämuovien käyttö on kuitenkin perustunut yhden materiaalin tekniikkaan.
Tilanne muuttui, kun Turussa kehitettiin ja otettiin käyttöön kuitulujitteinen hammaspaikkamuovi. Materiaali jäljittelee hammasluusta ja kiilteestä muodostuvaa monikerroksista rakennetta.
Uuden muovin ja perinteisen hammasmuovin yhdistelmällä hammas voidaan korjata lujaksi ja luonnonhampaan rakennetta vastaavaksi. Olennaista on, että kerrosten väliset rajapinnat ovat vahvasti toisissaan kiinni.
Väitöstutkimus osoitti, että hammaslääkäri voi valokovettaa monikerroksisen hammaspaikan jopa neljän millimetrin paksuisena kerroksena, mikä nopeuttaa paikan tekemistä. Muovi kovettuu kuitenkin paremmin, kun se tehdään ohuemmista kerroksista.
Tarek Omranin biomateriaalitieteen väitöskirja Bi-layered restorative dental composite structures: stress and fracture behavior tarkastetaan Turun yliopistossa 1. marraskuuta.
(Kuva) ”Tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää välittömästi hyödyksi hampaiden paikkauksessa. Hammaslääkäri voi laittaa pohjakerrokseksi kuitulujitteisen aluspaikan ja sen päälle normaalin paikkamuovin, jolloin paikasta saadaan kestävämpi”, Tarek Omran sanoo.
