Maailman nälänhätää olisi mahdollista lievittää yksinkertaisella keinolla: kylmyydellä. Elintarvikkeiden säilytykseen, varastointiin ja jakeluun tarvittava kylmäteknologia on kuitenkin useimmissa kehittyvissä maissa vasta haave.
Eeva Pitkälä
Jos nälänhädästä halutaan YK:n tavoitteen mukaisesti päästä vuoteen 2030 mennessä eroon, tarvitaan voimakkaita toimia.
Kehittyvien maiden iso ongelma on ruokahävikki. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 40 prosenttia ruuasta menee hukkaan ennen kuin se edes pääsee markkinoille.
Ruokaturvaa voitaisiin parantaa ja hävikkiä vähentää etenkin tehokkaan kylmäteknologian ja kylmäketjujen avulla. Ilman jäähdytystekniikkaa elintarvikkeet ovat lämpimien ilmanalojen maissa jatkuvassa vaarassa pilaantua.
Nälän torjuntaan on herätty laajalti. Norjan Nobel-akatemia myönsi vuoden 2020 rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle.
YK-järjestö auttaa vuosittain liki sataa miljoonaa ihmistä lähes 90 maassa. Koronapandemia on kuitenkin kurjistanut tilannetta ja lisännyt tarvitsijoiden määrää entisestään.
Apuaan ovat havahtuneet antamaan myös maailman kylmäsäilytys- ja kylmälogistiikkatoimittajat. Niistä suurin kertoo verkkosivuillaan tarjoavansa hätäapua, tukea ja asiantuntemusta ruokapankkikumppaneilleen.
”Kylmäteknologia on nykyelämän edellytys”
Maailman elintarvikelogistiikka kylmäkuljetusketjuineen on toki jo nyt päätähuimaavan laaja. Sen palvelualue kuitenkin kattaa lähinnä vain pohjoisen pallonpuoliskon kehittyneet maat.
Ruokaa kulkee ympäri läntistä maailmaa valtavat määrät. Merillä seilaa jatkuvasti reilut kaksi miljoonaa jäähdytettävää rahtikonttia, maata pitkin etenevät kylmärekkojen armeijat.
Tutkimusyritys Markets&Marketsin arvion mukaan maailman kylmäketjumarkkinoiden arvo on vuonna 2020 noin 234 miljardia dollaria eli reilut 197 miljardia euroa. Luvun odotetaan vuoteen 2025 mennessä nousevan yli 340 miljardiin dollariin.
”On selvää, että nykymuotoinen elämä ei ole mahdollista ilman kylmäalaa”, kiteyttää kylmäteknologian merkityksen Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Mika Kapanen.
Kylmää tarvitaan niin yksittäisten ihmisten jääkaappien ja pakastinten sisällön kunnossa pitämiseen kuin kokonaisten elintarvikeketjujen turvaamiseen.
Ilman kylmyyttä pulassa olisi myös esimerkiksi terveydenhuolto.
Veripalvelun verituotteet on käsiteltävä kylmässä, samoin monet lääkkeet. Toimiva, aukoton kylmäketju eli jäähdytetty kuljetus- ja ylläpitojärjestelmä on edellytys rokotteiden säilymiselle.
Yksi ensimmäisistä maaliin päässeistä rokotteista uutta koronavirusta vastaan vaatii poikkeuksellista kylmyyttä.
Kylmäturvan puuttumiselle kehitysmaista on yksi selvä syy.
”Korkeampaa teknologiaa kylmä ei vaadi eikä erityisiä kemiallisia aineitakaan. Kylmälaitteiden perustekniikka itsessään on yli sata vuotta vanhaa, joten siitäkään ei ole kyse”, Kapanen sanoo.
”Kylmän tekemiseen tarvitaan pääasiassa energiaa. Monilta maailman alueilta puuttuu edelleen sellainen meille itsestäänselvyys kuin varmasti toimiva sähköverkko.”
Lue numerossa 7/2020 ilmestynyt juttu kokonaisuudessaan täältä.
