Suomessa on jääty jälkeen Euroopan yleisestä lääketeollisuuden tuotantoinvestointien kehityksestä. Syynä on vastuutahon puuttuminen.
Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tuoreesta selvityksestä, jonka se teki työ- ja elinkeinoministeriön ja Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta.
Raportissa todetaan, että investointien ja työpaikkojen saaminen lääketeollisuuteen vaatisi paljon nykyistä kunnianhimoisempaa toimintaympäristön kehittämistä.
Lääketeollisuudella voisi olla Suomessa merkittäviä kasvumahdollisuuksia, ja kasvulla olisi myös työllistävä vaikutus. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatisi kuitenkin tahon, joka kokoaisi alan toimijat yhteen.
Nyt Suomi ei ole houkutteleva investointikohde, eivätkä rahoitusmekanismit ja lääketeollisuuden tarpeet kunnolla kohtaa.
Vahvuutena kapeiden alojen osaaminen
Suomen vahvuudet rakentuvat selvityksen mukaan erikoistumiseen muutamiin kapean segmentin tuotteisiin. Niitä ovat esimerkiksi hormonaaliset lääkkeet, solu- ja geeniterapia sekä biologiset lääkkeet.
Näillä aloilla meillä tehdään laadukasta tutkimusta. Lisäksi tuotantovolyymit ja markkinakysyntä ovat sellaiset, että alkuperäislääkkeet voidaan tuottaa Suomessa.
Lääkeyhtiö Bayerin tuotekehityksen johtaja Marketta Häkkänen näkee, että Suomella on myös toimintaympäristönä erityisiä kilpailuvaltteja, kuten hyvin edennyt digitalisaatio, moderni biopankkilaki ja koulutettuja osaajia.
Kansalaisten keskuudessa vallitsevaa tutkimusmyönteistä ilmapiiriä, joka mahdollistaa heidän terveystietojensa hyödyntämisen tutkimustarkoituksessa, Häkkänen pitää suorastaan ”kansallisena aarteena”.
Tiekartan mukaan eteenpäin
VTT:n raportin tekijät ehdottavat, että nyt nimetään yksi taho, joka ottaa vastuulleen alan kehittämistyön. Työlle tarvitaan myös selkeät ajalliset tavoitteet.
Lisäksi olisi laadittava tiekartta, jonka mukaan edetä. Selvityksessä kuvataan kolme kehityspolkua, joiden kautta asiaan voidaan tarttua.
Ensinnäkin koronapandemia on nostanut esiin tarpeen vahvistaa eurooppalaista huoltovarmuutta. Tämä tarjoaa ajankohtaisen tilaisuuden lisätä lääkkeiden ja rokotteiden tuotantoa Suomessa.
Toinen kehitysalue on älykäs lääketeollisuus. Kilpailukykyä kohennetaan hyödyntämällä digiteknologioita, dataa ja tekoälyä niin tutkimuksessa, lääkekehityksessä kuin tuotannossakin.
Kolmas tärkeä kehityskohde on tutkimuksen tehokkaampi siirtäminen liiketoiminnaksi.
Raportin mukaan liiketoimintaosaaminen on suomalaisissa lääketutkimustiimeissä usein liian ohutta.
Esimerkiksi Tanskassa, jossa lääketeollisuuteen investoidaan paljon, lääkealan tutkijakoulutus on tieteidenvälistä ja sisältää muun muassa kaupallisia aineita.
Aiheesta kerrotaan lisää huhtikuun lopussa ilmestyvässä Kemia-lehdessä.
Katja Pulkkinen
