Lannoittaminen on tehokas tapa vauhdittaa metsän kasvua ja samalla hiilensidontaa. Lannoitteiden vaikutuksista ympäristöön kaivataan kuitenkin lisätutkimuksia, toteaa Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti.
Metsälannoitus on taloudellisesti kannattava tapa parantaa puuston kasvua suhteellisen lyhyessä ajassa. Lannoituspinta-alat ovatkin kymmenen viime vuoden aikana suurentuneet.
Vuonna 2022 kehitys kuitenkin tyssäsi. Syynä olivat Ukrainan sodasta johtunut typpilannoitteiden hintojen nousu ja saatavuusongelmat, raportti kertoo.
Puuston kasvua rajoittaa Suomen kivennäismailla useimmiten typpi ja turvemailla kalium ja fosfori. Sekä kivennäis- että turvemailla esiintyy boorin puutosta.
Kivennäismaiden typpilannoituksissa yleisin lannoite on tätä nykyä ammoniumnitraatti. Turvemailla käytetyin lannoite on puuntuhka.
Typpilannoitus lisää kivennäismaiden havupuumetsiköiden kasvua 10–20 kuutiometriä hehtaarilla. Lannoituksen vaikutusaika on noin kymmenen vuotta, boorilannoituksen sitäkin pidempi, ja tuhkalannoituksen useita vuosikymmeniä.
Luomu- ja kierrätyslannoitteet tulevat
Kivennäismaiden metsiin typpilannoitus annetaan yleensä kiertoajan lopulla, jolloin lannoituksella voidaan lisätä tukkipuun osuutta rungosta.
Kokonaiskasvun lisäyksen edellytykset ovat kuitenkin parhaat nuoremmissa kasvatusmetsissä, ja jos päätavoitteena on metsän hiilinielun kasvattaminen, typellä voidaan lannoittaa myös nuorempia puustoja.
Boorilannoitus on usein tarpeen nuorissa kasvatusmetsissä ja joskus taimikoissakin, samoin kuin turvemaiden tuhkalannoitus.
Leppien symbioottinen typensidonta lisää maaperään typpeä, joten leppiä voitaisiin käyttää metsien luomulannoittajina. Tulevaisuuden mahdollisia ja todennäköisiä lannoitteita ovat myös uudet orgaaniset kierrätyslannoitteet.
Lannoitus ei näy marja- eikä sienisadoissa
Oikein toteutettuna tuhkalannoituksen vaikutukset ravinteiden huuhtoutumiseen ovat raportin mukaan vähäiset, mutta nitraattilannoitteiden huuhtoutumista ei tunneta vielä riittävästi.
Lannoituksen ei ole todettu vaikuttavan voimakkaasti marja- ja sienisatoihin eikä marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuuksiin. Lannoituksen monimuotoisuusvaikutuksista kaivataan silti lisätutkimusta.
Kokopuun korjuussa ravinteita poistuu erityisesti neulasien mukana, mutta niitä menetetään myös runkopuun korjuussa. Tämän ravinnepoistuman vaikutuksista tulevan metsän kasvuun on hankittava lisää tietoa pitkäaikaisin kokein, raportti edellyttää.
Myös seka- ja lehtipuumetsien sekä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä kasvatettavien metsien lannoitusvaikutuksia sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia lannoitusvasteeseen on vielä tutkittava.
(Kuva Pixabay) Suomen metsät kasvavat hyvin, mutta parantamiseenkin olisi varaa.
Aiheesta aiemmin:
Tuhka sopii sekä metsien lannoitteeksi että metsäteiden materiaaliksi
Kriisi nostaa kierrätyslannoitteiden arvoa
Tuhkasta ja kompostista metsien täsmälannoite
Metsille kehitetään uutta biolannoitetta
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
