Matalapaineet ja niihin liittyvät myrskytuulet vaikuttavat arktiseen merijäähän entistä enemmän.

Näin kertoo tuore tutkimus, jossa selvitettiin laajan havaintoaineiston pohjalta matalapaineiden merkitystä arktisen merijään liikkeille, kasvulle ja sulamiselle.

Tutkimuksen toteuttivat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja saksalainen Alfred Wegener -instituutti.

Pohjois-Atlantilta talvisin saapuvat matalapaineet pakkaavat tyypillisesti merijäätä tiiviimmäksi Barentsinmerellä mutta avaavat jäälauttojen välisiä avovesialueita Grönlanninmerellä. Vaikutus merijäähän on suurin silloin, kun matalapaine on voimakas ja merijään peittävyys vähäinen.

Erityisesti Barentsinmerellä vaikutus on voimistunut vuosien 2000 ja 2020 välillä. Jaksoa verrattiin tutkimuksessa vuosiin 1979–1999.

Jääpeite kutistuu kutistumistaan

Arktisen merijään peittävyys ja paksuus ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Samalla jään ajelehtimisnopeus on voimistunut. Syynä on Arktiksen ilmaston erityisen nopea lämpeneminen.

Tuoreessa tutkimuksessa paljastui, että talvella merijään peittävyys alkaa tyypillisesti vähentyä jo muutama päivä ennen matalapaineen saapumista. Pienimmillään se on matalapaineen ylityksen aikana.

Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin arktisia sääilmiöitä ja ilmastojärjestelmää, ennen kaikkea merijään ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta ja sen muutoksia.

(Kuva Adobe Stock) Arktinen merijää on ilmaston lämmetessä yhä suuremmassa ahdingossa.

Lue myös:

Arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.