Suomen vesistöissä eläviä metanotrofeja eli metaania syöviä bakteereita voidaan hyödyntää edullisten biotuotteiden valmistamiseen.
Näin sanovat Tampereen yliopiston tutkijat, jotka paneutuvat tutkimuksessaan bakteerien toimintaan.
”Metanotrofit kuluttavat metaania erittäin tehokkaasti kasvuunsa. Niitä voi hyödyntää myös kiertotalouden sovelluksissa biokaasun sisältämän metaanin muokkaamisessa biotuotteiksi”, sanoo hanketta johtava tutkijatohtori Antti Rissanen.
Tutkimus on osa globaalia pyrkimystä löytää uusia käyttökohteita maatalous- ja yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyn yhteydessä syntyvälle biokaasulle.
”Biokaasun metaani on halpa ja runsas raaka-aine, jonka kiertotalouskäyttö hillitsisi ilmastonmuutosta. Se ei myöskään kilpaile ihmisravinnon tuotannon kanssa ja säästää lisäksi maailman raaka-ainevarantoja.”
Rehua ja raaka-aineita teollisuudelle
Maailmalla metanotrofeja hyödynnetään jo kaupallisesti esimerkiksi eläinten rehuna. Metaanilla kasvatettua metanotrofien biomassaa syötetään erityisesti kaloille.
Tamperelaistutkijoita kiinnostavat yhdisteet, joita bakteerit erittävät solun ulkopuolelle.
”Tiedämme ympäristönäytteistä peräisin olevien dna-sekvenssiaineistojen perusteella, että järvien ja soiden metanotrofeilla on kyky muokata metaania muun muassa orgaanisiksi hapoiksi, joita voidaan käyttää teollisuudessa arvokkaampien tuotteiden valmistusaineina”, Rissanen kertoo.
Ryhmä on itse syöttänyt metanotrofien tuottamia orgaanisia happoja toiselle, ei-metanotrofiselle bakteerille, joka teki niistä 1-undekeenia. 1-undekeeni on tärkeä teollisuuskemikaali.
Pohjoismaista yhteistyötä
Tutkijoiden eristämät metanotrofit ovat peräisin näytteistä, jotka he ovat keränneet Lammin ja Evon alueen metsäjärvien vesistä. Lisäksi he ovat saaneet käyttöönsä kaksi Norjan Huippuvuorien suoalueilta eristettyä metanotrofilajia.
Norjalainen Arktinen yliopisto osallistuu Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimukseen.
Tamperelaiset tekevät yhteistyötä myös Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen, saksalaisen Bremenin yliopiston ja Ruotsin maatalousyliopiston kanssa.
Sekvensointiaineistojen käsittelyssä he ovat hyödyntäneet Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokonetta Puhtia.
Tutkimushanke jatkuu elokuun 2022 loppuun.
(Kuva Antti Rissanen ja Ramita Khanongnuch/Tampereen yliopisto) Yksi hankkeen tutkimuskohteista on Lovojärvi Hämeenlinnan Lammilla. Järvestä eristetty metylobakteeri sp. S3L5C on kuvattu valomikroskoopilla.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa