Suomalaista metallinjalostusta on mahdollista tehostaa huomattavasti, selviää hiljattain päättyneen tieteidenvälisen Symmet-hankkeen (Symbiosis of Metals Production and Nature) tuloksista.
”Metallien valmistuksessa syntyvien kuonien ja pölyjen hyödyntäminen ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lietteiden kierrätys voivat kansallisesti tuoda jopa miljoonien eurojen säästön vuositasolla”, sanoo prosessimetallurgian professori Timo Fabritius Oulun yliopistosta.
Vuosittainen käsiteltävä jätemateriaalimäärä on Fabritiuksen mukaan jopa 10 000 tonnia.
”Oikein käsiteltynä ja jatkojalostettuina talteen otetut arvometallit voivat tuoda yrityksille merkittävää kilpailuetua.”
Tutkittuja jätemateriaaleja voidaan hyödyntää myös raaka-aineena akkuteollisuudessa, jossa tulisi lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä.
Isoja hyötyjä on saatavissa tehostamalla koboltin ja nikkelin ottamista talteen nikkelikuonasta.
Värimetallien valmistuskuonien pelkistyksessä taas voidaan korvata koksi metaanilla ja sähkö- ja elektroniikkaromun mukana tulevilla hiilivedyillä ja alumiinilla.
”Näissäkin tehostamistoimenpiteissä liikevaihdon kasvussa puhutaan jopa miljoonista”, toteaa professori Ari Jokilaakso Aalto yliopistosta.
Symmet-hankkeen suurimmat löydökset liittyvät rikinpoistoreagenssin käytön tehostamiseen ja kierrätykseen sekä mangaanipitoisen anodiliejun prosessointiin.
Löydöksiä ovat myös elektrolyyttipeittaus teräsnauhan hilseen poistossa, sinkin talteenotto terästeollisuuden lietteistä sekä sivuvirtojen hyödyntäminen geopolymeereina ja sementtiä korvaavina sideaineina.
Nykyinen tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään
Nykyiset kaivokset eivät riitä vastaamaan metallien kysyntään, jota kasvattavat muun muassa tuuli- ja aurinkoenergian sekä sähköisen liikenteen lisääntyminen.
Sekä kiristyvä kansainvälinen kilpailu että tiukemmat ympäristövaatimukset ohjaavat metalliteollisuutta kohti tehokkaampia tuotantoprosesseja ja sivuvirtojen hyödyntämistä.
Sivuvirtoja syntyy alalla runsaasti.
Oulun yliopiston vetämään kaksivuotiseen Symmet-hankkeeseen osallistuivat Aalto-yliopiston lisäksi myös LUT-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Yrityksistä mukana olivat Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Outokumpu Stainless, Outotec, Owatec, SSAB, Timegate Instruments ja Tapojärvi.
(Kuva: Outokumpu Oyj) Hankkeessa mukana ollut Outokumpu kuuluu maailman johtaviin ruostumattoman teräksen valmistajiin.
Aiheesta aiemmin:
Kokkola Material Week: Metalleja kestävästi
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
