Infektioiden torjunnan suojavarusteet voivat tulevaisuudessa olla biopohjaisia ja biohajoavia ja valmistettuja metsä- tai maatalouden sivuvirroista.
Näin uskoo LUT-yliopisto, jonka johdolla on ryhdytty rakentamaan biomateriaaleihin perustuvaa suomalaisen suojavarustetuotannon ekosysteemiä.
Business Finlandin rahoittamaa Bioprot-tutkimushanketta vetää akatemiatutkija Katri Laatikainen, joka LUT:n lisäksi työskentelee myös LAB-ammattikorkeakoulussa.
Yliopisto kertoo heinäkuussa startanneesta hankkeesta nettisivuillaan.
Parantaa huoltovarmuutta
Uuden ekosysteemin tarkoitus on muun muassa parantaa Suomen huoltovarmuutta, sillä koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisen pulan suojaimista.
Hengityksensuojainten ja muiden kertakäyttöisten infektiosuojien saatavuus vaarantui etenkin koronakriisin alussa.
Suomi on muun Euroopan tavoin pitkälti riippuvainen kiinalaisesta ja muusta aasialaisesta suojaintuotannosta.
Aasiassa käytettävät kuitukankaat valmistetaan yleensä fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta muovisulasta.
Suomessa paljon osaamista
Suomessa on Laatikaisen mukaan paljon sekä biopohjaisiin kuitukankaisiin että infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista.
Toisaalta meillä syntyy merkittäviä määriä biomateriaalien sivuvirtoja esimerkiksi juuri metsä- ja maataloudessa.
”Suomalainen potentiaali biopohjaisten kuitukankaiden valmistamiseksi on mielestäni alihyödynnetty”, Laatikainen sanoo.
Jos uudesta suojamateriaalista onnistutaan kehittämään myös biohajoava, saavutetaan synteettisiin kuitukankaisiin verrattuna iso ympäristöhyöty.
”Kertakäyttöiset suojaimet päätyvät maailmalla kaatopaikoille ja luontoon”, Laatikainen muistuttaa.
Puolustusvoimien pilotista saatiin hyvää kokemusta
Katri Laatikainen ja LAB:n lehtori Susanna Tella olivat avainrooleissa Puolustusvoimien rahoittamassa hankkeessa, jossa pilotoitiin käytettyjen FFP2- ja FFP3-suojainten puhdistamista vetyperoksidihöyrytyksellä.
Onnistunut pilotti toteutettiin keväällä ja alkukesällä 2020.
Pilottihankkeen ympärille rakentui asiantuntemusta sekä terveydenhuollon tarpeista että turvallisuuteen liittyvästä sääntelystä. Osaamista hyödynnetään nyt uudessa tutkimushankkeessa.
Tuleva suomalainen varuste-ekosysteemi tähtää myös vientiin globaaleille markkinoille.
”Kiinnostuneita yrityksiä koko arvoketjussa”
Keskusteluja yritysten kanssa Laatikainen kuvailee lupaaviksi.
”Kiinnostuneita yrityksiä on kaikissa arvoketjun vaiheissa, lähtien jätteiden hyödyntämisestä materiaalina ja päätyen lopputuotteen kierrättämiseen.”
Liiketoimintamallien kehittämisestä hankkeessa vastaa apulaisprofessori Paulus Torkin luotsaama tutkimusryhmä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Kuvituskuva (Adobe Stock).
