Äänekosken biotuotetehdas on mallikelpoinen esimerkki teollisesta kiertotaloudesta, jossa sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään materiaalikierroissa ja jalostetaan uusiksi arvotuotteiksi markkinoille.
Elina Saarinen
No jo on tavalliselle sellutehtaalle sorvattu jossain viherpesumainostoimistossa hienonkuuloinen nimi.
Tällaisia epäilyjä kaikui, kun Metsä Fibre kertoi 2010-luvun alkupuolella rakentavansa Äänekoskelle Keski-Suomeen sellutehtaan sijasta biotuotetehtaan.
Nyt tehdas on toiminut kuutisen vuotta. 240 henkeä työllistävä ja noin 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain käyttävä tehdas on lunastanut nimensä antamat lupaukset.
Metsä Group hakee resurssiviisautta sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisestä.
Äänekosken tehdasalue on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteistyötä ja synergiaa voi rakentua omien organisaatiorajojen yli. On syntynyt uusia biotuotteita ja uutta kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.
”Puu on käytettävä arvokkaammin”
Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän mukaan kiertotalous on periaatteena kaikessa yhtiön toiminnassa:
”Ajatuksena kiertotalous tarkoittaa koko arvoketjun läpi kulkevaa resurssiviisauden periaatetta: kuinka asiakkaalle saadaan toteutettua tietty toiminnallisuus mahdollisimman pienellä materiaalimäärällä.”
”Tavoitteenamme on hyödyntää puu sataprosenttisesti niin, että biotuotetehtaan sivuvirratkin hyödynnetään yhdessä kumppaneiden kanssa uusina biotuotteina. Näin lisäämme omistajiemme metsän arvoa”, Hämälä summaa.
Hän tietää realiteetit: Suomessa tuskin enää tullaan kasvattamaan kovasti sitä puumäärää, joka ohjataan teolliseen käyttöön.
Siksi on saatava kaadettavista puista nykyistä enemmän lisäarvoa. Puu on käytettävä arvokkaammin.
Hämälä näkee, että puun vastuullinen hyödyntäminen on yhteistyötä.
Toiselta yli jäävä materiaali on toisen raaka-aine. Selluntuotanto on perusta monien uusien biopohjaisten tuotteiden valmistukselle.
Metsä Groupin Suomen tehtaiden viennin arvo on nyt yli neljä miljardia euroa.
Viime vuosina yhtiö on investoinut voimakkaasti. Metsä Groupin toteutuneiden, käynnissä ja suunnitteilla olevien investointien kokonaisarvo vuodesta 2015 lähtien on noin seitsemän miljardia euroa.
”Uusien biotuotteiden kehitys on arkipäiväämme”
Pisimmällä biotuotekonsepti on juuri Äänekoskella.
Esimerkiksi tehtaan tuhkasta ja muista kiinteistä sivuvirroista tuotteistetaan lannoitteita ja maanrakennusmateriaaleja. Hajukaasuista tuotetaan rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön.
Kuoresta saatava tuotekaasu palaa meesauunissa, minkä ansiosta tehdas on fossiilienergiasta vapaa. Tehtaan lietteistä syntyvää biokaasua tankataan autoihin Gasumin verkoston kautta.
”En tiedä maailmassa mitään toista biotalousalan tehdasta, jossa sivuvirtojen hyödyntäminen ja uusien biotuotteiden kehitystyö olisivat samalla tavalla arkipäivää kuin Äänekoskella”, sanoo Metsä Spring Oy:n toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.
Metsä Spring sijoittaa varhaisen vaiheen startup-yrityksiin ja kehittää näiden kanssa uusia biotuotteita, muun muassa biokemikaaleja, sellujalosteita ja pigmenttejä.
Kuura-kuidun kehitystyö on edennyt jo koetehdasvaiheeseen, Niklas von Weymarn kertoo. Kuva: Elina Saarinen.
Elokuussa Metsä Spring julkaisi tehneensä viidennen sijoituksen ruotsalaiseen Adsorbi-yhtiöön, joka kehittää sellusta aktiivihiiltä tehokkaampaa ilmansuodatusmateriaalia.
Pilottivaiheessa on yhteistyö esimerkiksi Innomostin, Montinutran ja Fiberwoodin kanssa. Woodion, pakkaustuote Muodon ja tekstiilikuitu Kuuran kehitystyö on edennyt jo demo- eli koetehdasvaiheeseen.
Kuuran koetehdas otettiin käyttöön Äänekoskella 2020. Pääkumppanina toimii Itochu. Tuotteita on jo saatu tärkeimpien vaatebrändien kautta markkinoille.
”Jos menetelmä onnistuu, se mullistaa tavan valmistaa puupohjaisia tekstiilikuituja”, von Weymarn katsoo.
”Kaikki markkina-ajurit suosivat Kerto-puuta”
Metsä Groupin ja Valmetin yhteinen, 3d-kuitutuotteita eli Muoto-tuotteita valmistava koetehdas puolestaan käynnistyi Äänekoskella keväällä 2022.
Muotoon puristetut kuitupakkaukset voisivat korvata muovia esimerkiksi ruoan pakkaamisessa.
Tänä syksynä on valmistumassa yhteistyössä Andritzin kanssa suunnitteluprojekti ligniinituotteen koetehtaasta.
Sellunvalmistuksessa syntyvää ligniiniä voisi erottaa mustalipeästä ja jalostaa vaikkapa betonin ja kipsin biopohjaiseksi notkistimeksi rakennusteollisuuteen.
Puun nykyistä arvokkaampaa käyttöä edustaa myös Äänekosken uusin Kerto LVL -tehdashanke.
Metsä Wood on rakentamassa Äänekoskelle uutta viilupuutehdasta, joka on 300 miljoonan euron investointi.
Kerto-puu on lujaa ja kevyttä, joten sen käyttö rakentamisessa säästää puuta, kuljetustilaa ja päästöjä.
”Kaikki markkina-ajurit suosivat Kerto-puuta: ilmastonmuutos, kiertotalous, kaupungistuminen ja monikerrosrakentaminen”, sanoo Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila.
Kiertotaloutta edistää myös Äänekosken biometanolin puhdistuslaitos, joka käynnistyy keväällä 2024.
Maailmanmitassa ainutlaatuisen laitoksen rakennuttajana toimii globaali suurkonserni Veolia, joka tuotteistaa biometanolista kemianteollisuuden laatuspesifikaatiot täyttävää raaka-ainetta.
Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.
(Pääkuva Metsä Group) Äänekosken biotuotetehdas on toiminut jo kuutisen vuotta ja lunastanut lupauksensa.
Aiheesta aiemmin:
Täysin uusi valmistusmenetelmä – Metsä Group kaavailee kuitupakkauksia tuottavaa tehdasta Raumalle
Metsä Groupin tekstiilikuitu etenee Äänekosken koetehtaasta kohti kaupallista tuotantoa
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.
