Romumetallia käsittelevät ja kierrättävät ”kaupunkikaivokset” avittavat terästeollisuutta kohti hiilineutraaliutta. Suomalainen Kajaanin Romu on yksi Pohjoismaiden suurimmista kiertometallin valmistajista.
Kainuulaisyritys prosessoi vuosittain lähes 60 000 tonnia metalleja.
”Autamme asiakkaitamme teollisuudessa sekä tuottajayhteisöjä keventämään ympäristöjalanjälkeään huolehtimalla erittäin tarkasti romumetallien jalostamisesta teollisuuden raaka-aineeksi”, kuvailee Kajaanin Romun operatiivinen johtaja Niko Nyyssönen.
Yritys saa kaikesta käsiteltäväkseen tulevasta romumetallista kierrätettyä 95–98 prosenttia.
Työn alla ovat silti vieläkin tehokkaammat menetelmät. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa korkein mahdollinen metallien talteenottoaste.
”Maailman metallivarannot ovat rajalliset ja sähköistyminen lisää valtavasti metallien kysyntää ja sitä kautta päästöjä”, Nyyssönen sanoo tiedotteessa.
”Ympäristökriisien syveneminen hallitsemattomaksi on todellinen uhka. Siksi me teemme kaikkemme, jotta kerran luonnosta louhitut metallit pysyvät pienintäkin hippua myöten kierrossa.”
Arvokkaat aineet talteen myös sivuvirroista
Kajaanin Romu on käyttänyt noin 18 miljoonaa kierrätyslaitoksensa asteittaiseen uudistamiseen, jotta myös sivuvirroista saataisiin arvokkaat metallit tarkasti talteen.
Yhtiöllä on tulossa vielä kahden miljoonan lisäinvestointi, joka tähtää siihen, että kaikki mekaanisesti eroteltavissa oleva metalli kyetään hyödyntämään.
”Saimme edistyksellisintä tekniikkaa, mitä on olemassa. Tulemme ylittämään EU:n asettamat tavoitteet kirkkaasti ennen tavoiteaikatauluja”, Nyyssönen lupaa.
Ensi vuonna yritys aikoo satsata myös konekalustoonsa päämääränään kierrätyslaitoksen hiilijalanjäljen pienentäminen. Kun koneet sähköistyvät, fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee.
Vanhoille koneille ja kaupunkirakenteille uusi elämä
Kaupunkikaivostoiminnassa yhteiskunnan tarvitsemat metallit louhitaan ja jalostetaan raaka-aineeksi elinkaarensa päähän tulleista kaupunkirakenteista, koneista, laitteista ja esineistä, toisin sanoen romuista ja raunioista.
Näin syntyvä kiertometalli valmistuu 60–95 prosenttia vähemmällä energialla kuin uusien, luonnosta saatavien neitseellisten raaka-aineiden louhinta vaatii.
Myös muut vaikutukset ympäristöjalanjälkeen ovat merkittäviä. Kiertometallin käyttö uudessa tuotannossa kutistaa päästöjä ilmakehään 80 ja vesistöihin 76 prosenttia. Veden kulutusta se suitsii 40 prosentin verran.
Lisäksi kaupunkikaivostoiminta hillitsee luontokatoa, kun paine uusien metallimalmikaivoksien avaamiseen pienenee.
(Kuva Kajaanin Romu) Laite- ja putkiromusta voi ennen niiden uutta elämää rakentaa vaikka taideteoksia.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
