Elämme keskellä ilmaston kiihtyvää mullistumista, mutta pahoja aikoja on koettu aiemminkin.
Kahden viime vuosituhannen voimakkain ilmastokatastrofi tapahtui 540-luvulla, kun jättimäiset tulivuorenpurkaukset kylmensivät ja pimensivät maapallon vuosiksi.
Etelä-Pohjanmaan Isossakyrössä tuohon aikaan asuneet ihmiset selvisivät poikkeusoloissa kuitenkin hyvin, kertoo Helsingin yliopiston johtama tuore tutkimus.
Tutkimuksen aineistona olivat Levänluhdan vesikalmiston muinaiset vainajat.
Monitieteinen ryhmä ajoitti kymmenien rautakaudella eläneiden levänluhtalaisten luut ja tutki niistä hiilen ja typen isotooppisuhteet.
Ruokaa maalta, mereltä ja järvistä
Ihmisen ravinnon sisältämä hiili ja typpi päätyvät ihmiskehon rakennusaineiksi luustoon ja pehmytkudoksiin. Samalla ne tallentavat tietoa menneistä tapahtumista.
Tutkijat selvittivät isotooppisuhteiden perusteella levänluhtalaisten ruokavaliota ja ravinnon määrää.
Sitä kautta saatiin kuva myös heidän elinkeinoistaan, jotka osoittautuivat hyvin monipuolisiksi.
Kylmyyden ja pimeyden on esitetty aiheuttaneen viljelyn romahtamisen esimerkiksi Ruotsin ja Viron alueilla.
Levänluhtalaiset pärjäsivät, koska he hankkivat ruokansa sekä maasta että merestä ja makeista vesistä, todennäköisesti läheisestä Kyrönjoesta.
Heidän ravintonsa oli proteiinipitoista, mikä tutkijoiden mukaan viittaa eläinkunnan tuotteisiin.
Suurimman osan elämä on saattanut viljelyn sijasta pohjautua karjanhoitoon ja metsästykseen, tutkijat sanovat.
Myös saamelaista sitkeyttä
Joiltakin Levänluhtaan haudatuista ihmisistä on aiemmissa geneettisissä tutkimuksissa löydetty saamelaista perimää,
Samoin alueen vanhat paikannimet kertovat seudun saamelaisasutuksesta.
Myös Ruotsin samoilla leveysasteilla on asunut saamelaisia, joiden samalla tavoin monimuotoisista elinkeinoista on saatu viitteitä ruotsalaistutkimuksissa.
Ainutlaatuinen arkeologinen kohde
Levänluhtaan on noin 300–800-luvuilla haudattu satakunta henkeä, joista valtaosa on naisia.
Heidät hautauksensa tehtiin luultavasti silloiseen lampeen. Maan kohoamisen vuoksi lampi on muuttunut suoksi, joka myöhemmin on muokattu pelloksi.
Muinaiskalmistosta muistuttavat nykyisin kolme lähdettä ja niiden rautapitoinen punainen vesi.
Levänluhtaa pidetään jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena arkeologisena kohteena.
(Kuva Anna Wessman) Levänluhdan muinaiskalmisto on osoittautunut yhä jatkuvan monitieteisen tutkimuksen aarreaitaksi.
Aiheesta aiemmin:
