Kankaanpainatuksessa tarvittavien kemikaalien määrää on mahdollista vähentää nanoselluloosakuitujen avulla.
Tämä selvisi Aalto-yliopiston ja Hamk-ammattikorkeakoulun tutkimuksessa, jonka tulokset julkaisi Journal of Cleaner Production -lehti.
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijan Tia Lohtanderin väitöskirjaa. Väitöstyön ohjaajana toimii Hamkin tutkijayliopettaja Päivi Laaksonen.
Tutkimuksessa kangasta värjättiin indigolla. Indigon kiinnittäminen kankaaseen perustuu kemialliseen reaktioon, jossa ilmassa oleva happi hapettaa painopastaan liuenneen leukoindigon liukenemattomaan muotoon. Tällöin väriaine lukittuu kuidun pintaan eikä enää liukene veteen.
(Kuvat Eeva Saarlahti/Peltoluksus) Aalto-yliopisto tutki luonnonindigon käyttöä kankaiden värjäämisessä myös parin vuoden takaisessa Peltoluksus-hankkeessa, jota veti Luonnonvarakeskus.
Reaktio on hyvin nopea. Indigon joukkoon lisätään siksi ylimääräisiä pelkistäviä kemikaaleja, jotta väriaine ei ennen aikojaan muuttuisi kankaaseen tarttumattomaan muotoon.
Geelimäinen nanoselluloosa kuitenkin hidasti luonnonindigon hapettumista ja mahdollisti kuvioiden muodostamisen kankaalle silkkipainatusmenetelmällä ilman tavanomaisia lisäaineita.
Muun muassa värimorsinko-kasvista saatava luonnonindigo sisältää sinisen indigotiinin ohella myös yhdisteitä, joiden ansioista se on antioksidatiivista. Väriaine siis hidastaa jo itsessään hapen vaikutuksesta tapahtuvia vanhenemisreaktiota.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
