Pitkittyneeseen koronatautiin eli niin sanottuun long covidiin sairastuneet potilaat kärsivät laajasta oirekirjosta. Erilaisia oireita on raportoitu yhteensä yli viisikymmentä, kertoo TTT-lehti.
”Pitkittyneen koronataudin oirekuvat ovat hyvin moninaisia. Sairaus on erilainen eri ihmisillä”, vahvistaa ylilääkäri Helena Liira HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalta. Liira puhui aiheesta tammikuisilla Lääkäripäivillä.
Long covidin tyypillisiä yleisoireita ovat väsymys ja uupumus. Myös lihasheikkous ja aivosumu ovat yleisiä, samoin keuhko- ja iho-oireet, sydän- ja verenkiertoelimistön oireet sekä neurologiset ja psykiatriset oireet.
Vaivat voivat alkaa uutena kokonaisuutena, tai ne voivat olla jatkumoa taudin akuuttivaiheelle.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan pitkittyneestä koronataudista voidaan puhua silloin, kun vähintään kaksi kuukautta kestävät oireet ovat alkaneet kolmen kuukauden kuluessa covid-19-infektion jälkeen, eikä oireita voi selittää muilla syillä.
Yleisyydestä ei vielä tarkkaa tietoa
Tarkkaa tietoa pitkittyneen koronataudin yleisyydestä ei vielä ole.
Arvioiden mukaan 10–20 prosentilla koronan sairastaneista on puolen vuoden kuluttua jäljellä vähintään yksi oire. Joidenkin tutkimusten mukaan prosenttiluku voi olla jopa yli 50.
Pitkittynyt oireilu on naisilla yleisempää kuin miehillä, lehti kirjoittaa.
Lääkäripäivillä luennoineen Turun yliopiston professorin Tuula Vasankarin mukaan koronavirusinfektio on yleisinfektio, jossa oireita tulee hyvin moniin elimistön järjestelmiin.
Myös pitkittyneiden oireiden taustalla olevien mekanismien arvellaan olevan moninaiset. Oireita voivat selittää elinvauriot, tulehdukselliset häiriöt, immunologiset reaktiot, hormonaalinen epätasapaino ja autonomisen hermoston häiriötila.
”Lisäksi oireilun taustalla voi olla sairastumisesta johtuvaa fyysistä ja psyykkistä ylikuormittuneisuutta”, Vasankari kertoo.
Autonominen hermosto käy kierroksilla
Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto osallistuu moniin elimistön säätelytoimintoihin. Autonomisen hermoston häiriötila eli dysautonomia on seurausta siitä, että virusinfektio kiihdyttää elimistön stressijärjestelmää.
”Se voi saada aikaan sen, että aivoissa on jatkuva hälytystila päällä. Ne ovat ikään kuin jatkuvalla laukalla. Silloin tulee sympaattisen hermoston oireita, joita monet long covid -oireet ovat”, Helena Liira kuvailee.
Autonomisen hermoston aktivaatio saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita. Säätelyjärjestelmän häiriön takia parasympaattinen hermosto ei pysty jarruttamaan ja rauhoittamaan oireilua, niin kuin normaalisti tulisi tapahtua.
Autonomisen hermoston häiriötilaa voi kuitenkin kuntouttaa parasympaattisen hermoston vahvistamisella. Liiran mukaan tätä käytetään hyödyksi pitkittyneen koronataudin oireiden hoidossa.
Hoito oireenmukaista – keho korjaa itseään
Pitkittyneeseen koronatautiin ei ole parantavaa hoitoa. Sen sijaan hoito on oireenmukaista ja kuntouttavaa.
Yksilöllinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa. HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla tiimiin kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
Moniammatillista tiimiä kannattaa hyödyntää myös työterveyshuollossa.
Helena Liira korostaa potilaiden kuuntelemisen tärkeyttä. Hänen mukaansa on tärkeää luoda toivoa.
”Potilaita ei välttämättä kauheasti auta, että käydään läpi oireiden mekanismeja. Se voi jopa luoda lisää ahdistusta ja pelkoja”, Liira sanoo.
”Sen sijaan on hyvä kertoa, että tällaisia viruksen jälkeisiä oireyhtymiä on ollut aikaisemminkin. Vaikka virus on voinut vaurioittaa kehoa, nämä vauriot ovat todennäköisesti palautuvia. Elimistö korjaa itse itseään.”
(Kuva Adobe Stock) Koronainfektio voi johtaa hankalaan, pitkittyneeseen tautiin. Oireet kuitenkin helpottavat ajan myötä.
Lue myös:
Pitkän koronan oireet syyniin – Suomi vetää jättimäistä tutkimushanketta
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
