Koronaviruksen paljastavan suomalaisen puhallustestin tuotanto polkaistaan kohta käyntiin. Sen sijaan koronakoirien ura on katkolla keskeneräisen tutkimuksen takia.
Anni Turpeinen
Tepcompin tehtaassa Turussa odotetaan sormi napilla koronan puhallustestien tuotannon aloittamista.
Tamperelaisen Deep Sensing Algorithms Oy:n (DSA) kehittämän testin viimeinen kliininen tutkimus valmistuu lähiaikoina.
Kakkosvaiheen kliininen koe toteutetaan Alankomaiden Maastrichtissä. Tutkimus etenee nyt hyvin, kun mukaan on saatu potilasvirtaa myös julkisen terveydenhuollon puolelta.
Muutoin tarvittavat raportit ovat viimeisiä tuloksia vaille valmiit.
Varastotkin ovat täynnä komponentteja, joten sopimusvalmistaja Tepcomp pääsee töihin heti, kun tutkimus on hoidettu alta pois.
”Ensimmäinen laatikollinen valmiita laitteita lähtee Hollantiin, koska siellä tutkimusta on tehty. Seuraavat Espanjaan, muutamaan arabimaahan, Aasiaan ja Karibialle – ja tietenkin Suomeen”, linjaa toimitusjohtaja Pekka Rissanen.
Ison-Britannian terveysviranomainen julkaisi maaliskuun alussa oman tarjouspyyntönsä puhallusilmasta tehtävälle covid-19-diagnoosille. Pekka Rissasen luotsaama DSA valmistautuu vastaamaan kutsuun.
”Kyseessä on globaalisti ensimmäinen kerta, kun jonkin maan viranomainen alkaa itse aktiivisesti hakea tämän teknologian tuotteita. Tähän asti olemme olleet valtavirran ulkopuolella.”
Jatkuuko koirien työ?
Maailman ensimmäisten nelijalkaisten virustestien, Helsinki-Vantaan lentoaseman koronakoirien ura on puolestaan katkolla.
Koirat hoitavat työtään huhtikuun loppuun asti, mutta sen jälkeen tulevaisuus on auki.
”Jatko riippuu koronatilanteesta, matkustusrajoituksista ja rahoituksesta sekä tutkimuksen tuloksista”, kertoo projektisuunnittelija Soile Turunen startup-yritys Nose Academy Oy:stä.
Lentokentän koirat ovat osa Helsingin yliopiston johtamaa laajaa covid-19-hanketta, jossa paneudutaan muun muassa uuden koronaviruksen aiheuttamaan taudinkuvaan, immuunivasteeseen, genetiikkaan ja patogeneesiin.
Helmikuussa voimaan astuneesta tartuntatautilain muutoksesta jätettiin pois lakipykälämuotoilu, joka olisi mahdollistanut virkakoirien käytön koronakoirina.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan koirien kyvystä tunnistaa positiiviset näytteet luotettavasti ei ole tarpeeksi näyttöä.
Nose Academyn projektipäällikkö Susanna Paavilainen pitää päätöstä valitettavana, joskin ymmärrettävänä.
”Koska tutkimus on kesken, meillä ei ole virallista todistusta eikä vertaisarvioitua artikkelia koronakoirien herkkyydestä ja tarkkuudesta.”
Koiria koronatestereinä on kyllä tutkittu myös ainakin Ranskassa, Britanniassa, Chilessä ja Libanonissa. Saatavilla on vertaisarvioitujakin tutkimuksia, mutta Suomen viranomaiset kaipaavat kotimaista aineistoa.
Nuuskuttelun lopputulema on siis toistaiseksi epävirallinen testitulos, jonka perusteella tartuntaa ei voida sulkea pois.
”Kun tutkimustulokset ovat mustaa valkoisella, viranomaiset voivat arvioida koirien käyttöä koronatestaajina uudelleen”, Turunen uskoo.
Varmennettuja tuloksia odotetaan kesän aikana.
Lue numerossa 2/2021 ilmestynyt juttu kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva Jukka Pätynen) Koronakoira Kössi on haistellut matkustajanäytteitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla syyskuusta lähtien. Kössin tarkka kuono on palvellut myös Itä-Suomen yliopiston syöpätutkijoita.
Aiheesta aiemmin: Puhallus paljastaa koronan
