Tutkija Elias Hakalehdon suunnitelma kanojen käytöstä taisteluun koronavirusta vastaan on askeleen lähempänä konkretisoitumista. Elokuussa selviää, läpäiseekö kansainvälinen hankehakemus EU:n seulan.
Jokainen hankerahoitushakemuksen kanssa kamppaillut tietää tunteen.
Rahoitusportaalin lähetysjärjestelmä imaisee tiedoston toisensa jälkeen lahjomattoman hitaasti, kello käy ja takaraja lähestyy uhkaavasti.
”Viimeisen tunnin alkaessa emme tajunneet, kuinka täpärälle menisi”, sanoo mikrobiologi Elias Hakalehto Finnoflag Oy:stä.
”Kun järjestelmä ilmoitti hakemuksen olevan sisällä, varoaikaa hakuajan umpeutumiseen jäi minuutti ja kuusi sekuntia.”
”Siinä taisi tulla hurrattua ääneen.”
Rahoitusta haetaan Euroopan unionilta ”muutaman miljoonan verran” Finnoflagin vetämään hankkeeseen, joka perustuu passiivi-immunisaatioon.
Elokuun aikana selviää, kuinka uusia keinoja koronapandemian suitsimiseen etsivä EU suhtautuu ideaan.
Hakalehdon jo pitkään kehittelemässä suunnitelmassa kanaan injektoitaisiin antigeeni, tässä tapauksessa heikennetty koronavirus.
Muutaman viikon kuluttua kana alkaisi munia vasta-ainepitoisia munia, joista prosessoitavalla tuotteella voitaisiin suojata esimerkiksi hoitohenkilöstöä ja riskiryhmiä rokotetta odoteltaessa.
Kesäkuun Kemia-lehti kertoi aiheesta laajassa artikkelissa, jonka voi lukea kokonaan täältä. Juttu nousi nopeasti sivuston luetuimpiin ja jaetuimpiin.
Toimijoita Suomesta, Ruotsista, Puolasta ja Israelista
Hanke jakautuu noin kymmeneen työpakettiin, joilla on omat vastuutahonsa.
Yhtä työpaketeista vetäisi Tampereen yliopisto, jota edustavat virologian professori Heikki Hyöty ja rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet tiimeineen. Heidän asiantuntemuksensa liittyy kanoihin injektoitavien antigeenien valmistukseen ja tutkimukseen.
Ruotsista ovat mukana Mälardalenin yliopisto professori Erik Dahlquistin johdolla, Uppsalan yliopistollinen sairaala ja Uppsalan ylipiston kliinisen tutkimuksen keskus Västeråsissa.
”Oli löytö todeta, että näinkin läheltä löytyy käytännön kokemusta pienimuotoisesta vasta-ainetuotannosta, jossa kananmunan keltuaisesta eristetään ja kuivataan IgY-vasta-ainetta”, Hakalehto innostuu.
”Uppsalan yliopistollisessa sairaalassa menetelmää on sovellettu onnistuneesti esimerkiksi hankalien bakteeri-infektioiden hoitoon.”
Puolasta hankkeeseen on liittynyt Wroclawin lääketieteellisen yliopiston tiimi, jonka erikoisalaa ovat muun muassa testaukset ihmis- ja eläinsoluviljelmillä.
Hankkeen tunnetuin osapuoli on Israelin Sheba Medical Center, jonka Newsweek sijoitti tänä vuonna sijalle yhdeksän maailman parhaiden sairaaloiden listalla. Tiiminvetäjänä toimii Israelin tiedeakatemian jäsen, professori Yehuda Shoenfeld, joka johtaa sairaalan autoimmunologian laitosta.
”Sheba Medical Center on maailman huipulla covid-19-taudin tutkimuksessa. Shoenfeldin vastuulla olisivat ihmissolukoilla tehtävät testaukset”, Hakalehto kertoo.
Tavoitteena vasta-aineen teollinen tuotanto
Mitä tapahtuu, jos Brysselistä tulee elokuussa myönteinen rahoituspäätös?
”Ryhdymme saman tien töihin. Aluksi on osoitettava, että menetelmä toimii ja että sillä voitaisiin todella suojata isoja ihmisjoukkoja.”
Entä jos rahoitusta ei irtoa?
”Sitten täytyy lähteä hakemaan muualta. Tässä on nyt voimakas tahtotila viedä eteenpäin hanketta, joka voisi auttaa ihmiskuntaa suojautumaan viruksia vastaan.”
”Pitää muistaa, että koronapandemian jälkeen voi tulla myös uusia, vielä pahempia kulkutauteja.”
Hakalehto korostaa, että lopullisena tavoitteena on vasta-aineen teollinen tuotanto, ei pelkkä akateeminen tutkimus.
Osapuolet lähtisivät viemään eteenpäin tuotantosuunnitelmaa, joka löytyy grafiikkana täältä.
”Muutamalla miljoonalla ei voi rakentaa isoa tehdasta, mutta semiteollinen tuotanto onnistuisi.”
Hakalehdon mielessä siintää konttiin rakennettava tuotantolaitos, joka voitaisiin sijoittaa esimerkiksi ison kanalan pihalle. Kananmunat voitaisiin käsitellä ja tuotteistaa nopeasti paikan päällä.
”Kun näin pitkälle päästäisiin, idea olisi nopeasti laajennettavissa ja kopioitavissa ympäri maailmaa. Siihen tarvitaan tietysti jo isommat rahat.”
Leena Joutsen
(Kuva Juha Granath) ”En voi istua tiedon päällä, kun covid-19-tauti uhkaa ihmisten terveyttä”, Elias Hakalehto perustelee hankettaan.
Aiheesta aiemmin: Elias Hakalehto: Kananmuna päivässä pitäisi koronan loitolla
MAINOS
Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
- Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
- Kampanja jatkuu 30.9.2020 asti.
Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.
Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.
