Ihmisten altistumista ympäristön kemikaaleille voidaan mitata helpolla keinolla, ranteessa pidettävällä pienellä, kevyellä keräimellä.
Katja Pulkkinen
Yhdysvaltalainen Yalen yliopisto mittaa ihmisten arkista kemikaalikuormaa uudella tavoin. Tutkimusvälineenä toimii henkilökohtainen, ranteeseen kiinnitettävä näytekeräin.
FreshAir-niminen ranneke voi tarjota tärkeän lisätyökalun ympäristöterveyden tutkijoille, sillä ihmisten altistumista ympäristön yhdisteille tunnetaan vielä puutteellisesti.
Vaikka erilaisten ympäristöjen saastumista on tutkittu paljon, altistumistieto on usein sirpaleista ja epätarkkaa, eikä se yllä yksilötasolle. Monet yhteydet ympäristön ja sairauksien välillä jäävät siksi tunnistamatta.
”Halusimme kehittää helppokäyttöisen menetelmän, joka mahdollistaa suurten, yksilöllistä altistumista kuvaavien aineistojen keräämisen”, kertoo rannekkeen kehittäjä, tutkija Krystal Pollitt.
Pollitt työskentelee Yalen yliopistossa epidemiologian sekä kemian ja ympäristötekniikan apulaisprofessorina.
Rannekelloa muistuttavalla keräimellä on jo tehty yllättäviäkin löydöksiä. Esimerkiksi Kiinassa sen avulla saatiin kiinni torjunta-aineita, jotka on haitallisuutensa vuoksi jo kielletty. Selvisi, että aineita on yhä markkinoilla.
”Ihmiset käyttävät aineita makuuhuoneissaan sänkyjen alla hyönteisten torjuntaan”, Pollitt kertoo.
Isoilta ihmisjoukoilta kerättyä tietoa voidaan hänen mukaansa hyödyntää myös laajemmin sairauksien syiden
ymmärtämiseen.
Tutkimusryhmällä on menossa useita hankkeita, joissa mitataan tavallisten ihmisten jokapäiväistä kemikaalikuormaa Kiinan lisäksi muun muassa Saksassa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.
Tarkoituksena on selvittää, millaisia terveyshaittoja kumuloituva altistuminen ympäristön kemikaaleille aiheuttaa.
”Tekee pahaa nähdä kemikaaleja lapsissa”
Rannekkeisiin on jokaisessa tutkitussa maassa tallentunut kokonainen kirjo erilaisia aineita. Yhdisteet ja niiden määrät kuitenkin vaihtelevat ihmisten välillä merkittävästi samassakin yhteisössä. Myös vuodenajat vaikuttavat.
”Olemme pystyneet vahvistamaan epäilyksiä siitä, mille ihmiset eri ympäristöissä altistuvat. Toisaalta vastaan on tullut yllätyksiä, ja tuloksissa näkyvät sekä maantieteelliset että kulttuurierot”, Pollitt kertoo.
Yliopiston laboratorioanalyysit esimerkiksi paljastivat, millaista ruokaa intialaisperheissä laitetaan. Sahrami, kardemumma ja muut mausteet olivat jättäneet keräimeen jäljen itsestään.
Huolestuttaviakin löydöksiä on tehty.
Intiassa aikuisilta ja Etelä-Afrikassa lapsilta havaittiin niin suuria määriä ftalaatteja, että tutkijat luulivat kyseessä olevan mittavirheen. Köyhissä kyläyhteisöissä kun käytetään vähemmän sellaisia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita, jotka yleensä ovat syypäitä ftalaattikuormaan.
Prosessin kontrollirannekejärjestelmä ja varmistukset kuitenkin osoittivat, että tulokset olivat oikeita.
Ftalaatit olivat peräisin kaatopaikoilta haetuista jätemuoveista, vanhoista huonekaluista ja muista tavaroista, joita kodeissa poltetaan energianlähteenä.
”Tekee pahaa nähdä tällaisia määriä kemikaaleja eritoten lapsissa”, sanoo professori, jonka mukaan afrikkalaislasten rannekkeiden luvut olivat jopa korkeampia kuin Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa.
Tallensi myös koronan
Kun halutaan selvittää, mistä ihmisten henkilökohtaisiin keräimiin kertyneet kemikaalit ovat peräisin, rannekkeita voidaan käyttää myös kiinteinä mittauspisteinä. Niitä on kiinnitetty muun muassa lyhtypylväisiin eri puolille kaupunkia.
Kanadan Montrealista tutkijat löysivät tällä tavoin kemikaalikeskittymiä esimerkiksi golfkenttien läheisyydestä.
Yhdysvalloissa tutkijoita on huolettanut koko maan kattavan kaasuputkiverkoston kompressoriasemien ja vuotokohtien lähistöllä asuvien ihmisten altistuminen pah- ja voc-yhdisteille.
”Rannekkeemme löysi asemien läheltä ulkoilmasta voc-yhdisteitä, joita viranomaishyväksytyllä menetelmällä ei saatu näkyviin. Se oli meillekin positiivinen signaali keräimemme herkkyydestä.”
Juuri nyt Yalessa kehitetään menetelmää rannekkeiden keräämien pfas-yhdisteiden analytiikkaan.
Osa käytetyistä rannekkeista säilötään pakastimeen odottamaan tulevaisuutta, jolloin niistä voidaan tutkia myös aineita, joiden havaitsemiseen ei vielä ole menetelmiä.
Koronapandemia nosti esiin kysymyksen, voitaisiinko henkilökohtaisilla keräimillä mitata myös bioaerosoleja eli mikrobiperäisiä epäpuhtauksia.
”Esimerkiksi tarjoilijoiden rannekkeista löytyi sars-cov2-virusta säännöllisesti”, Pollitt kertoo.
Tulos sai tutkijat tekemään päätöksen laajentaa jatkossa pcr-menetelmänsä kattamaan myös muita viruksia.
Juttu kemikaalikeräimistä ilmestyi numerossa 4/2021. Lue koko juttu täältä.
(Kuva Yalen yliopisto) Krystal Pollittin esittelemä ranneke tallentaa muun muassa voc-, pah- ja pcb-yhdisteitä, torjunta-aineita, pbde-yhdisteitä ja ftalaatteja.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kemikaalikuorma on uhka aivoillemme
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
