Perinteikäs helsinkiläisravintola saa restauroinnin myötä uuden elämän. Kulttuurihistoriallisen aarteen kerrostumista on paljastunut tietoa ja materiaaleja menneisyydestä.
Kaisaniemen historia vie 1800-luvun alkuun. Töölönlahden etelärannalla sijannut Seurapuisto laajennettiin tuolloin helsinkiläisten uudeksi ajanviettopaikaksi, jossa herrasväki saattoi eurooppalaiseen tyyliin käydä promeneeraamassa.
Elämää toivat alueelle myös kasvitieteellinen puutarha ja sinne rakennetut esiintymislavat. Puiston suosion kasvaessa sinne avattiin myyntikioskeja, joista sai ostaa esimerkiksi virvoitusjuomia.
Alun perin Turussa suosittua ravintolaa pyörittänyt Catharina ”Cajsa” Wahllund muutti Helsinkiin vuonna 1819 ja perusti ensimmäisen kahvipuhvettinsa Seurapuistoon vuonna 1827. Kymmenen vuotta myöhemmin kaupunki vuokrasi hänelle kaiken puistossa harjoitettavan ravitsemustoiminnan.
Mamselli Wahllundin vuonna 1839 avaama, nimellä Sjöpaviljongen kulkenut ravintola kohosi pian niin suureen suosioon, että koko aluetta alettiin hänen mukaansa kutsua Kaisaniemeksi.
Aikalaiskuvausten mukaan Cajsa Wahllund oli erittäin tarmokas ja osaava bisnesihminen, josta on jäänyt kiertämään monta muistoa.
Cajsa-mamsellista pitivät erityisesti ylioppilaat, joille tämä saattoi äidillisesti tarjota aterioita hyvinkin pitkällä luotolla. Näiltä ajoilta juontuu ruotsinkielisten opiskelijoiden perinteinen vapunpäivän vietto lauluineen Kaisaniemessä.
Kun 72-vuotias Cajsa Wahllund kuoli vuonna 1843, toimintaa jatkoi hänen kasvattityttärensä Emilia Myhrman, jonka kaudesta muodostui ravintolan varsinainen kulta-aika.
Herrojen ja narrien kohtauspaikka
Legendaarisen ravitsemusliikkeen tiloissa ovat vuosien varrella kokoontuneet kaupungin herrasväen ja ylioppilaiden lisäksi tunnetut kulttuuripersoonat ja huippupoliitikot, samoin myöhemmän ajan radikaali nuoriso.
Kaisaniemessä saattoi törmätä yhtä hyvin säveltäjä Jean Sibeliukseen kuin runoilija Eino Leinoon. Filosofi, kirjailija ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman keksi tarinan mukaan idean Suomen omasta rahayksiköstä markasta juuri Kaisaniemen salissa.
Osa vakiovieraista sai ravintolasta omat nimikkokabinettinsa. Tähän armoitettuun joukkoon kuului muun muassa tuleva marsalkka Gustaf Mannerheim, joka hänkin visiteerasi Kaisaniemessä keskustelemassa maan asioista yhdessä muiden tärkeiden herrojen kanssa.
Kaisaniemen kerrotaan palvelleen myös eräänlaisena Kämpin jatkopaikkana.
Vuonna 1887 aloittanut Hotelli Kämpin maankuulu ravintola Esplanadilla oli kulttuuriväen, poliitikkojen ja sanomalehtimiesten ykköskohde. Kun Kämpin sikarinhajussa istuskeluun oli kyllästytty, lähdettiin haukkaamaan raitista ilmaa ja jatkamaan seurustelua luonnonläheisessä Kaisaniemessä.
Sittemmin arvostetun ja menestyneen ruokaravintolan status ja luonne muuttuivat, ja 1970-luvulla Kaisaniemi tunnettiin muun muassa Teiniliiton siellä pitämistä bailuista. Jossain vaiheessa rakennuksessa toimi yökerho, josta jäi muistoksi pitkä baaritiski.
Toimittaja Arja-Leena Paavolan juttu Kaisaniemen historiasta ja tulevaisuudesta ilmestyi Kemia-lehdessä 6/2022. Lue koko juttu täältä.
(Kuva Finna) Tyytyväinen herraseurue on tyhjentänyt tarjoiluvadin poikineen. Parhaillaan remontoitava legendaarinen ravintola avautuu jälleen vuonna 2023, tuolloin uudella nimellä Cajsan Helmi.
