Kukkateollisuuden suuri rasite on hukan valtava määrä. Tätä nykyä lähes puolet myyntiin kasvatetuista kukista päätyy roskikseen – mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua.
Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Irene Purasachit on nimittäin keksinyt käyttöä kukkajätteelle, joka menisi muutoin kokonaan hukkaan.
Purasachit kuivaa kukkien terälehdet, jauhaa ne ja sekoittaa massaksi. Kun massan prässää, tuloksena on joustava, nahkaa muistuttava materiaali, josta voi tehdä vaikka käsilaukun.
Kukkien varsista ja lehdistä hän keittää sellumaista seosta, johon hän lisää erilaisia sidosaineita. Sen jälkeen seoksen voi prässätä paperiksi tai paistaa uunissa kukkasieneksi.
(Kuva Irene Purasachit) Biohajoava kukkasieni on tehty kokonaan kukista. Se voisi korvata nykyiset muovivaahdosta valmistettavat kukkasienet, joista irtoaa runsaasti mikromuovia.
Aalto tarjosi muotoilijalle pääsyn laboratorioon
Thaimaassa syntynyt Irene Purasachit suoritti muotoilun kandidaatin tutkinnon kotimaassaan. Kandityössään hän valmisti hedelmien kuorista maljakoita, tarjottimia ja tuolinpäällisiä.
Kukka-alaan hän tutustui floristikurssilla Lontoossa ja kiinnostui jäteongelmasta niin, että halusi maisteriopinnoissaan etsiä siihen ratkaisuja. Opiskella pitäisi muun muassa kemiantekniikkaa, mutta kotiyliopistossa ei ollut siihen mahdollisuutta.
Paikan ratkaisujen hakemiseen tarjosi Aalto-yliopisto. Yliopiston Chemarts-sivuaineessa muotoilun ja materiaalitieteiden opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhdessä uusia biopohjaisia materiaaleja.
”Aallon aito monialaisuus toi minut tänne maisteriopintoja suorittamaan”, Purasachit kertoo yliopiston tiedotteessa.
Mahdollisuuksia liiketoiminnalle
Kukista biomateriaalien raaka-aineiksi sopivat ainakin ruusut, iirikset, neilikat ja auringonkukat. Pusasachitin oma suosikki on juuri ruusu.
”Sen kukinnossa on paljon terälehtiä ja kauniita, vaihtelevia sävyjä, jotka yritän säilyttää mahdollisimman hyvin”, hän sanoo.
(Kuva Irene Purasachit) Kukista syntyvää nahkamaista materiaalia voi ommella tavallisella ompelukoneella.
Uuden biomateriaalien työstämisessä on myös haasteensa.
”Sitä ei voi ommella yhtä rennosti ja vauhdilla kuin vaikka nahkaa, eikä se ole yhtä kestävää. Mutta valmistamani korttikotelo on ollut käytössä jo pari kuukautta ja on yhä kuin uusi.”
Kukat ovat isossa osassa Thaimaan kulttuuria. Yksin Bangkokin valtavilla kukkamarkkinoilla on 500 myyjää, joista jokainen tuottaa päivittäin kuution verran kukkajätettä.
Osana maisterityötään Irene Purasachit on ideoinut mallia kukkapajalle, joka yhdistäisi raaka-aineet, materiaalituotannon, suunnittelun ja myynnin ja loisi näin uusia, kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintaa.
Kukkamateriaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopassa. Saksassa hän neuvotellut pienen tennistossuihin erikoistuneen kenkävalmistajan kanssa.
”Ehkä meillä pian on kukkatennarit.”
(Pääkuva Irene Purasachit) Iltalaukun materiaali on tehty ruusujen ja neilikoiden terälehdistä.