Tekstiilijätteestä uutta kuitua tekevä Infinited Fiber Company on Suomen kuumimpia kasvuyrityksiä ja oiva osoitus tutkimus- ja kehitystyön valtavasta merkityksestä maamme tulevaisuudelle. ”Aika on kypsä siirtyä biomassan poltosta uusiutuvien raaka-aineiden ja älykkään teknologian aikakauteen”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori ja Infinited Fiberin toinen perustaja Ali Harlin.
Juha Granath
Suomalaisen tekstiilialan uuden tulemisen takuumies, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin astuu Keravan taide- ja museokeskus Sinkkaan pukeutuneena rentoon tyyliin kauhtuneisiin farkkuihin ja niihin sointuvaan neuleeseen.
Iso mies naurahtaa ja mainitsee suhteensa vaatteisiin olevan ”käytännöllinen”.
”Ranskalainen muotisuunnittelija Yves Saint Laurent sanoi jo aikoinaan, että muoti vaihtuu mutta tyyli säilyy. Kannattaa myös muistaa vanha viisaus, että köyhän ei kannata ostaa huonoa.”
Kansakunnan muistiin on jäänyt muoti-ikoni Lenita Airiston tuomio valkoisille tennissukille. Toinen ja vielä tylympi tekstiiliteollisuuteen liittyvä mielikuva on kuivilla puuvillapelloilla ja ahtaissa vaatetehtaissa hikoilevat lapset.
Ikävistä mielleyhtymistä huolimatta halpatuontiin perustuva pikamuoti on vain vahvistanut asemaansa viime vuosikymmeninä. Muutosta on kuitenkin ilmassa.
Vaatteiden ostajat eivät Harlinin mukaan enää entiseen tapaan hyväksy vastuuttomasti valmistettuja tuotteita.
”Maailman johtavat vaate- ja tekstiilibrändit ilmoittavat, että tällä vuosikymmenellä niiden tuotteista vähintään puolet tulee uusiutuvasta ja vähintään puolet kierrätetystä raaka-aineesta. Muutos on huima, ja me seuraamme tilannetta tiiviisti”, tutkimusprofessori vakuuttaa.
Tässä on Suomen sauma menestykseen.
Biomassasta on muuhunkin kuin uuniin
Professori lähtee kiertämään Sinkan nykytaiteen näyttelyä. Mies pysähtyy pohtimaan Saara-Maria Karirannan ja Jarmo Ilmari Sompin teosta, jossa useiden tuulettimien synnyttämä ilmavirta heittelee holtittomasti muovipussijätettä.
”Myös tekstiiliteollisuus hakee tällä hetkellä suuntaa. Puuvillan määrä ei ole lisääntynyt vuosiin, ja vallalla on pelko raaka-aineen riittävyydestä. Puuvillan korvaajaksi on otettu öljypohjainen polyesteri, joka on yksi mikromuovin päälähteistä”, Harlin harmittelee.
Hänen mukaansa vaate- ja tekstiilialan uuden tulemisen edellytyksenä on kaksi linjaa. Ensinnäkin valmistus- ja arvoketjut sekä kierrätys on saatava läpinäkyviksi. Toiseksi metsäteollisuuden pitää löytää uusia käyttötapoja selluloosalle.
”Jos isot vaatevalmistajat eivät laita halpatuontimaiden työntekijöiden työoloja ja -ehtoja kuntoon ja laiminlyövät ympäristö- ja ilmastoasiat, se voi aiheuttaa niille bisneslukon. Niiden bisneksen toimintaedellytykset yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.”
Harlinin mukaan Suomen uudistuvan tekstiilituotannon vahvuus on kestävässä raaka-ainepohjassa, osaamisessa ja innovaatioissa.
Metsäteollisuuden on syytä siirtyä paperikoneista ja biomassan poltosta biopohjaisten raaka-aineiden ja älykkään teknologian aikakauteen.
”Meillä on selluloosakuitujen edelläkävijöitä, kuten Metsä Spring ja Spinnova, sekä kierrätyksen tienraivaajia, kuten Globe Hope, Touchpoint, Rester ja Infinited Fiber Company. Nämä kaikki ovat osoittaneet, että uusiutuvan ja kierrätyksen reitit voidaan jossain vaiheessa yhdistää.”
Tutkimusprofessori laskee, että uudistunut tekstiiliteollisuus merkitsisi Suomelle noin 1,2 miljardin euron investointeja ja toisi jopa 17 000 uutta työpaikkaa.
”Nyt puhutaan yli sadan miljoonan tekstiilijätetonnin bisneksestä. Sellun ehtii kyllä polttaa senkin jälkeen, kun se on ensin kierrätetty vaikkapa muovin korvaavassa rakennusmateriaalissa, hygieniatuotteiden pakkauksissa tai kuitukankaana.”
”Tekstiiliala oli selällään ja odotti kuolemaa”
Ali Harlin tekee päätyötään VTT:n Bioruukin tutkimuskeskuksessa Espoon Kivenlahdessa. Tutkimusprofessori vetää useita EU- ja akatemiahankkeita, joissa reilut 300 asiantuntijaa kehittää selluloosapohjaisia vaihtoehtoja tekstiilien lisäksi muun muassa läpinäkyville muovipakkauksille.
”Päivätyöni on miettiä, mitä puusta tehdään sitten, kun paperia ei enää tehdä. Nyt isoin asia on pakkausten kehittäminen ja muovin korvaaminen. Näiden rinnalla tekstiili kasvaa koko ajan yhä merkittävämmäksi alaksi.”
Harlin muistuttaa, että vielä 1960- ja 1970-luvulla Suomella oli tekstiilien tuotannossa ja vaatteiden valmistuksessa erittäin vahva asema. Sitä pönkitti Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välinen tavaranvaihtoon perustuva clearing-kauppa.
”Mutta se myös hapatti Suomen tekstiiliteollisuutta. Vienti suureen ja mahtavaan itänaapuriin veti, eikä vaatteiden suunnittelua tai uuden kehittämistä tarvinnut miettiä”, Harlin huomauttaa.
”Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1990-luvun alussa, niin vaatteiden ja tekstiilien vientimme romahti. Jäimme tyhjän päälle.”
Vaate- ja tekstiiliala vajosi 1990- ja 2000-luvuilla pohjamutiin myös akateemisessa maailmassa.
Kun Ali Harlin vuonna 2002 nimitettiin teknisten tekstiilien professoriksi silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun, rehtori tuumasi, ettei turhempaa professuuria ole ennen nähty.
Seuraavat vuodet Harlin tunnettiin Tampereen akateemisissa piireissä ”sukkahousuprofessorina”.
”Katse oli silloin vakaasti taaksepäin. Tekstiiliteollisuus oli heittänyt itsensä selälleen ja odotti kuolemaa. Mentaliteetti oli, että ranteet auki. Mielensäpahoittajan henki vallitsi”, mies muistelee.
Kolhukorvausta kruununprinsessalta
Kun opetusministeriö 2010-luvun alkupuolella alkoi ajaa tekstiilitutkimusta ja -koulutusta alas, Ali Harlinin oli aika lähteä VTT:n palkkalistoille Espooseen. Siellä tutkimusprofessori aloitti vuonna 2013 kokeilut, joiden tavoitteena oli tehdä jätteistä kangasta karbamaattiteknologialla.
Kiertotalouden vankkana kannattajana Harlin otti kokeidensa raaka-aineiksi eilisiä sanomalehtiä, tyhjiä banaanilaatikoita ja vanhat farkkunsa. Kokeilun ensimmäinen havainto oli, että selluloosa on selluloosaa riippumatta siitä, mistä se tulee.
”Teknologian kehityksen ydin on, että tekstiilijäte voidaan puhdistaa vieraista kuitumateriaaleista ja pintakäsittelystä. Sen jälkeen liuotetusta selluloosasta tehdään uutta kuitumateriaalia. Tätä teknologiaa voidaan tietyin ehdoin soveltaa myös jo olemassa oleviin sellu- tai viskoositehtaisiin.”
Tutkimusprofessorin asiantuntijaryhmään kuuluu iso joukko osaajia VTT:n Jyväskylän ja Tampereen tutkimuskeskuksista. Ryhmän motto kuuluu: Ymmärrä sellun käyttäytyminen perinpohjaisesti ja miten käyttää tietoa uudella, yllättävällä tavalla.
”Tärkein motiivimme on huoneentaululle kirjattu 2 X. Se tarkoittaa, että lähivuosina tuplaamme vanhan sellun arvon. Näyttää siltä, että seuraava sukupolvi puhuu jo 3 X:stä. Alan akateeminenkin tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä biomateriaalitekniikka on nykyään suosittu oppiaine.”
Vuonna 2016 sukkahousuprofessori sai korvausta takavuosien epäilyistä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ojensi Harlinille sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijaryhmälle H&M-säätiön pääpalkinnon puuvillan kierrätystä edistävästä Ioncell-F-menetelmästä.
Palkitseminen oli Harlinin mukaan osoitus siitä, että aika ja asenteet olivat muuttuneet ratkaisevasti reilussa vuosikymmenessä.
Ruotsalaisen vaatejätin palkinto poiki henkisen hyvityksen lisäksi myös taloudellista hyvää. H&M Group on nyt sijoittajana useissa suomalaisissa tekstiilialan startup-yrityksissä.
”Tieteen tulokset tulevat pieninä sirpaleina, ja niistä kootaan iso kuva palapelinä. Työ jatkuu niin VTT:ssä kuin yliopistoissakin. Ja vauhti sen kun vain kiihtyy.”
Kova vauhti edellyttää myös kovaa kuntoa. Professorilla on ranteessaan Polarin älyranneke, jonka hienouksien kirjon kruunaa tuiki tarpeellinen askelmittari.
”Asetin vuoden 2021 tavoitteeksi 2,5 miljoonaa askelta, mutta niitä kertyikin 3,5 miljoonaa”, Harlin myhäilee.
”Saavutusta helpotti se, että päätimme VTT:ssä pitää päivittäin niin sanotun hiljaisen tunnin. Sen aikana askelia syntyi ihan huomaamatta, sillä osaan puhua ja kävellä samaan aikaan.”
Juttu Suomen uuden tekstiilialan näkymistä ilmestyi numerossa 1/2022. Jutusta selviää myös muun muassa se, mitä VTT:n maskitutkimusta vetävä Ali Harlin nyt ajattelee koronapandemiasta ja kasvosuojaimista. Lue koko juttu täältä.
(Kuva VTT) ”Kun ymmärtää kunnolla sellun käyttäytymisen ja osaa käyttää sitä uudella tavalla, raaka-aineen arvon voi tuplata tai triplata”, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin.
