Suomalainen kantasolukeksintö etenee – palauttaa näön sokealle

Tampereen yliopistossa kehitetty menetelmä silmän sarveiskalvosokeuden parantamiseen etenee kohti kaupallistamista.

Tutkijat ovat perustaneet keksintönsä ympärille StemSight-nimisen yrityksen, joka kuljettaa kantasoluihin pohjaavaa hoitomuotoa eteenpäin.

Hoitomenetelmässä tuotetaan ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista limbaalisia kantasoluja ja niiden avulla kantasolusiirteitä.

Elävät kantasolut viedään potilaan silmään biomateriaalikalvolla. Solut jatkavat kasvuaan silmän pinnalla ja lopulta palauttavat potilaan näkökyvyn.

”Tarkoitus on saada tehokkuus- ja turvallisuustestit tehtyä, jotta voimme hakea viranomaisilta lupaa siirtyä ensimmäisiin ihmiskokeisiin”, kertoo tekniikan tohtori Laura Koivusalo.

Keskusteluja riskisijoittajien kanssa

StemSight-yrityksen toimitusjohtajaksi myöhemmin siirtyvä Laura Koivusalo työskentelee tutkijana professori Heli Skottmanin silmäryhmässä.

Koivusalo on kehittänyt erilaisia biomateriaaleja ja -rakenteita sekä tekniikoita, joita kantasolujen siirtämisessä tarvitaan.

Joissakin rakenteissa hän on yhdistänyt onnistuneesti limbaaliset kantasolut rasvan kantasoluihin, jotka uudistavat tehokkaasti sarveiskalvon syvempiä osia.

Koivusalon ja Skottmanin lisäksi yrityksen perustajia ovat saman ryhmän tutkijat Anni Mörö ja Tanja Ilmarinen.

Omistajiin kuuluu myös Tampereen yliopisto Tuotekehitys Oy Tamlinkin kautta.

”Olemme keskustelleet myös sijoittajien kanssa alkuvaiheen riskisijoituksesta”, Koivusalo kertoo tiedotteessa.

Kudosteknologinen tuotekehitys on jo herättänyt huomiota myös ulkomailla.

Aiemmin syksyllä StemSight palkittiin kansainvälisessä BioFIT Startup Slam -kilpailussa Euroopan innovatiivisimpana biotieteiden startup-yrityksenä.

Heli Skottman puolestaan sai joulukuun alkupuolella tanskalaisen Novo Nordisk Foundationin apurahan, jonka turvin matka kohti kliinisiä potilaskokeita jatkuu.

Ensimmäinen hoitokeino vaikeimpiin tapauksiin

Sarveiskalvo on silmän läpinäkyvä etuosa, jonka vaurioita hoidetaan kuolleelta luovuttajalta saaduilla kudossiirteillä.

Sarveiskalvoluovuttajista on kuitenkin maailmanlaajuinen pula, joten kudossiirteitä ei riitä läheskään kaikille tarvitsijoille.

Lisäksi vakavimpia, yleensä tapaturmista johtuvia silmävammoja ei ole mahdollista parantaa edes luovutetuilla siirteillä. Näissä tapauksissa verisuonittunut ympäröivä kudos on kasvanut sarveiskalvon päälle ja aiheuttanut kivuliaan sokeutumisen.

Tällaiseen sokeutumiseen ei nykyään ole muutakaan hoitokeinoa, mutta tamperelaismenetelmän uskotaan tulevaisuudessa muuttavan tilanteen.

(Kuva: Jonne Renvall) Tutkija Laura Koivusalosta tulee myöhemmin myös StemSight-yrityksen toimitusjohtaja.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia